Keittiökuulumisia: Ruokalehtihamsteri

Vielä parikymppisenä ihmettelin hieman puolisoni intoa tilata ja ostaa kaiken maailman harrastelehtiä. Katsellessani sohvapöydälle kertynyttä ruokalehtiläjää ei voi muuta sanoa, kuin että asioilla ja mielipiteillä on taipumus muuttua. Kuvassa komeilee pino viime vuoden ja tämän alkuvuoden aikana ostamistani ruokalehdistä, joita näyttää kertyneen taas vuodenkin sisään siis "muutama".

Vaikka nykyään kaikki tieto on helposti saatavilla netistä ja meidänkin taloudesta löytyy tietokoneet, tabletit ja kaiken maailman älypuhelimet, haluan rentoutua ja haaveilla tulevista kokkailuistani mieluiten teekupin kera ja kädessäni konkreettinen ruokalehti tai keittokirja. Työpäivän sitä joutuu aina kuitenkin viettämään toimistossa ruutua tuijottaen, ja vapaa-ajastakin tämä blogin pitäminen ja muiden blogien seuraaminen johdattaa minut aivan riittävän usein sinertävän ruudun ääreen.

Luen ruokalehdistä lähinnä reseptit, kun taas muut kolumnit, ravintola-aiheiset artikkelit ynnä muut "mikä on trendikästä just nyt"-jutut jäävät useimmiten vähemmälle huomiolle. Jos tämä postaus löytyisi ruokalehden sivulta, jättäisin sen siis todennäköisesti lukematta. Huomattava osa ostamistani lehdistä on ulkomaan työreissujen lentokenttäostoksia, eli lähtöjään matkalukemiseksi hommattuja. Myös länsinaapurin ruokalehdet ovat minulle mieluisia ja niitä löytyy usein myös lähimarketin lehtivalikoimista. Vaikken mikään kieli-ihminen olekaan, on ulkomaankielinen ruokasanasto kuitenkin helposti dekoodattavaa ja voihan sitä sitten viime hädässä turvautua siihen älylaitteeseen ja vaikka Googlen kääntäjään. Lehtien kuvat auttavat paljon arvaamaan ainakin reseptien raaka-aineet ja samallahan sitä oppii sitten ruokasanastoa uudella kielellä. Eipä mene sormi niin suuhun ravintoloissa ulkomailla reissatessa. Ostan myös pääsääntöisesti nämä kotimaiset "Maku"- ja "Glorian ruoka & viini"-lehdet, aivan jo kannatuksenkin vuoksi. Vaikka tykkään selailla ja ihastella näiden lehtien ruokakuvia ja kokkailen aina silloin tällöin joitain annoksia näistä kotimaisistakin lehdistä, olen kuitenkin huomannut päätyväni useimmiten kokeilemaan kotikeittiössäni ulkomaalaisten lehtien reseptejä. En oikein tiedä mikä tähän on syynä, ehkä näiden ulkomailta ostettujen lehtien reseptiikka on itselleni riittävän eksoottista ja uutta mutta silti samalla aavistuksen maanläheisempää ilman sen viimeisimmän ruokatrendin perässä juoksemista. Mukava kuitenkin, että ruokalehdissäkin on vaihtelua ja erilaisuutta, löytyypä sitten sopivaa luettavaa päivittäin vaihtuviin ruoanlaittofiiliksiin.

Kaikkia ruokalehtiä en kuitenkaan osta. Jos minua komennetaan inspiroitumaan lehden kannessa tai huomaan muuten tämän kehoituksen lehden sivuilla, saa nide jäädä kaupan hyllyyn. Sen verran ärsyttää tuon "inspiroidu"-sanan, erityisesti juuri tämän sanan imperatiivimuodon, ylenmääräinen käyttö mainostarkoituksissa. Sama ostamattajättämispäätös pätee myös muiden tuotteiden kohdalla, olipa kyseessä sitten inspiroitumaan patistava hajukynttilä-, huuhteluaine- tai jogurttimainos. No, jos en päädy ostamaan ihan jokaista ruokalehteä, niin kerään kyllä sitten kiltisti esimerkiksi nämä kirjainkauppaketjujen ruokalehdiksi naamioidut ilmaisjakelumainoslehtiset. Innostuinhan aikoinaan ruoanlaitosta juurikin Pirkka-lehden kautta.

Ehkä loppuvuoden aikana voisi hieman rajoittaa noiden lehtien ostamisen kanssa, loppuu kohta kämpästä tila. Voisihan sitä käydä välillä vaikka kirjastossa.