perjantai 31. heinäkuuta 2015

Louhisaaren juoma

Postataanpa tähän väliin pitkästä aikaa juomaresepti. Louhisaaren juoma on hyvin perinteinen ja kesäinen  juoma, joka saa hienostuneen makunsa mustaherukanlehdistä. Raikkaan kesäjuoman voi valmistaa jo alkukesästä ennen marjapensaiden marjasatoaikaa, ja juoma sopiikin mainiosti vaikkapa juhannusjuhlien alkoholittomaksi tarjottavaksi. Tuoreiden lehtien sijaan myös kuivatut tai pakastetut mustaherukanlehdet käyvät hyvin juoman valmistukseen. Itselläni kesäjuoman valmistus viivästyi tänä vuonna heinäkuulle, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Noudatin ohjeessa hyväksi todettua Marttojen ja Kokki Kolmosen hiivaan pohjaavaa simahenkistä reseptiikkaa, mutta samantapaisen mustaherukanlehtijuoman voisi valmistaa hiivan sijaan myös sitruunahappoa käyttäen.


Ainekset
  • noin 5 l tuoreita/pakastettuja tai noin 100 g kuivattuja mustaherukanlehtiä
  • 2 (luomu)sitruunaa
  • 500 g sokeria
  • 5 l vettä (mielellään lähdevettä)
  • pieni (herneen kokoinen) pala tuorehiivaa

Huuhtele tuoreet mustaherukanlehdet huolellisesti ja laita lehdet sankoon. Raasta sitruunoiden keltaiset kuoriosat lehtien joukkoon, poista sitruunan valkoiset osat ja viipaloi sitruunat. Lisää sitruunaviipaleet sankoon yhdessä sokerin kanssa. Kiehauta vesi ja kaada se lehtien joukkoon. 

Anna nesteen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja liuota sen joukkoon tämän jälkeen hiiva. Anna juoman käydä huoneenlämmössä noin vuorokauden ajan. 

Siivilöi sekä pullota juoma ja säilytä jääkaapissa. Juoma on parhaimmillaan muutaman päivän päästä pullotuksesta.


Reseptin alkuperä: Ohjeistusta otettu Martoilta sekä Kokki Kolmoselta (säädin sokerin määrää hieman omaan makuun sopivaksi).

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Nauta kielestä häntään: Ikuisuusprojektin aloitus

Vierailimme alkukesästä asuinalueeni marttayhdistyksen voimin paikallisessa lihakaupassa. Lihamestari oli kattanut lihatiskinsä komeasti, ja tiskissä komeili lähes kaikkia eri naudan ruhon osia, joiden käytöstä lihamestari sitten kertoi antaen samalla osiin liittyviä ruoanlaittovinkkejä. Vanhemmille marttarouville halvemmatkin  naudan osat sisäelimet mukaanlukien tuntuivat olevan tuttua juttua, ja rouvaporukassa intouduttiin välillä muistelemaan nuoruutta ja lapsuuden maalaiskodissa valmistettuja perinneruokia. Itse hieman nuorempana kotikokkina koin vierailun aikana samalla herätyksen siitä, kuinka vähän loppujen lopuksi tiedänkään tuotantoeläinten eri osista ja niiden käytöstä ruoanvalmistuksessa. Olen liharuokien osalta pitänyt itseäni aina suhteellisen normaalitasoisena kotikokkina: osaan muun muassa paistaa kohtalaisen hyvän pihvin, pyöräyttää lihapullat, laittaa paahtopaistin uuniin ja hauduttaa lihakastikkeen. Samalla voin kuitenkin tunnistaa itseni kaupunkilaistuneeksi peruskuluttajaksi, jolle hieman karrikoidusti ilmaisten liha tulee marketin muovirasiasta ja jonka maailmassa nautaeläin koostuu lähinnä jauhelihasta, fileestä, "jostain paistista" ja vakuumipakatusta mystisestä lihasuikaleesta. Tunsin pienen piston sydämessäni, pidänhän itseäni vielä ruoanlaiton harrastajana. Vieraantuminen ruoan alkuperästä on näiltä osin kuitenkin totta myös omalta osaltani. Jotain on tehtävä.

Netti on pullollaan tietoa, ja myös tästä aiheesta löytyy paljon hyviä sivustoja. Parhaiten sitä kuitenkin oppii, kun itse tekee. Kartuttaakseni tietämystäni olen päättänyt ryhtyä käymään nautaeläintä pikkuhiljaa läpi tutustuen sen eri lihaosiin sekä sisäelimiin. Toisin sanoen, tarkoitukseni on kokata nauta kielestä häntään. Haluan oppia tunnistamaan naudan ruhon osat ja oppia niille sopivat käyttökohteet, kypsennysmenetelmät, oikeat paistoajat, sisälämpötilat sekä oikeaoppisen leikkaamisen. Olisi myös mielenkiintoista perehtyä hieman eri pihvikarjarotuihin ja niiden keskinäisiin eroihin, tutustua lihan leikkaustapoihin sekä palautella mieliin lihan säilyvyyteen ja säilyttämiseen liittyviä perusteita. Keskityn tässä "projektissa" yksinkertaisuuden vuoksi nautaan, vaikkakin uskon kehittyväni samalla myös muiden tuotantoeläinten, kuten sian ja lampaan valmistuksessa.

Lihansyönnin suhteen uskon enemmän laatuun kuin määrään. Koska punaisen lihan kulutukseni on nykyään suhteellisen vähäistä eikä aikomuksenani ole sitä juuri lisätä tämän projektini myötä, uskon nyt aloittamani urakan kestävän pitkään. Aika tulee näyttämään, kuinka paljon vettä ehtii Oulujoessa virrata ennen kuin koko elukka on kokattu läpi, mutta uskoisin projektin kuitenkin vievän vähintäänkin vuoden päivät. Kesällä grillaillaan enemmän, kun taas syksyllä ja talvella kaivetaan uunipata esiin ja haudutellaan maukkaita lihapatoja. Autotallissani ei siis vielä toistaiseksi roiku kokonaista naudanruhoa lähipäivien kokkailukokeiluja varten.

Avasin projektin seuraamista varten blogiini uuden "Nauta kielestä häntään"-sivun, jolle tulen jatkossa keskitetysti linkittämään aiheeseen liittyvät postaukset. Näin projektin aluksi kötöstelin kyseiselle sivulle hieman sisältöä kaivamalla netistä nautaeläimen siluettikuvan ja haastamalla itseni merkkailemaan kyseiseen kuvaan naudan ruhon tärkeimmät hyödynnettävät lihaosat. Kaksiuloitteisen kaaviokuvan piirtäminen kolmiulotteisesta eläimestä ei ollut aivan yksinkertaista näin aloittelijalle, ja myös eri tietolähteistä kaivelemistani vastaavissa kuvissa oli jonkinasteisia eroja. Ilmeisesti useat ylätasolla rajaamani ruhonosat voitaisiin jakaa vielä tarkemminkin, joten kuvatusta voidaan tosiaankin pitää lähinnä suuntaa-antavana.

Hyvä ja laadukas lihakauppa/-tiski on asia, jota suurmarketeissa asioiva ja Atrian jauheliharasiaan tarraava peruskuluttaja ei nykyään aina edes osaa tai muista kaivata. Suosittelen kuitenkin lämpimästi ammattitaitoisen lihamestarin luona asioimista, jos sellainen sattuu kotipaikkakunnalta löytymään. Hyvä lihakauppias luettelee mielellään myymäänsä jauhelihaan jauhetut ruhonosat ja tarjoaa asiakkaalleen tiskissä myynnissä olevasta ulkofileepalasta viilletyn pienen carpacciomaistiaisen takuuksi lihan erinomaisesta laadusta. Ammattitaitoinen lihamestari ei myöskään suostu myymään liian lyhyen aikaa raakakypsytettyä entrecôteeta, vaikka asiakas olisikin sitä sattunut jostain lihatiskin kulmasta bongaamaan. Niin, ja reseptit saa kaupan päälle. Itse ostan lihani nykyään pääsääntöisesti Viskaalin tilalta, jonka lihatuotteita on nykyään hyvin saatavilla perusruokakaupoissakin ainakin näin Oulun alueella. Viskaalin tila on myös siinä suhteessa erityislaatuinen, että sen Muhoksen päätoimipisteeltä löytyy samasta lokaatiosta niin karjatila, teurastamo, jalostamo kuin kauppakin. Alla muutama kuva Viskaalin tilan näyttävistä Limousin-naudoista:


Jos kotimainen lihantuotanto ja sen nykytila kiinnostaa enemmänkin, suosittelen tutustumaan muutaman vuoden takaiseen Elina Lappalaisen "Syötäväksi kasvatetut"-kirjaan (ks. myös blogi). Kirja kuvaa mielestäni asiallisesti kotimaisen tuotantolihan elämää sekä tuotanto-oloja ja antaa näin citymaallikollekin hyvän peruskuvan kotimaista lihantuotannosta, valvonnasta, suojelusta sekä yritysvastuusta.

Tervetuloa seuraamaan "Nauta kielestä häntään"-projektiani. En varmasti ole ensimmäinen vastaavanlaisen projektin aloittanut, ja kaikenlaiset vinkit ja hyvät neuvot otetaankin ilolla vastaan.
.

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Kana-paprikapaninit grillissä

Grillissä itse valmistetut lämpimät täytetyt voileivät ja paninit ovat helppotekoisia ja tosi herkullisia, niin paljon parempia kuin mitkään lähiögrilliltä ostetut perusmätöt. Olen grillaillut tänä kesänä pariin otteeseen tällaisia kana-paprikapanineja, joiden sisään on uponnut pehmeän kanan sekä paahdetun paprikan lisäksi mukava määrä valkosipulimajoneesia ja pinaattia sekä hieman rucolaa. Leivät voi halutessaan valmistaa hyvissä ajoin etukäteen ja paistaa juuri ennen tarjoiluhetkeä. Täydellistä rentoa pikaruokaa esimerkiksi näin Qstock-festariviikonloppuun, rokrok ja bailabaila!


Ainekset (4:lle pääruokana, 8:lle välipalana)
  • 2 isoa punaista paprikaa 
  • 600 g broilerin rintafileetä
  • 2 rkl ruokaöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • 1,5 dl aiolia (tai jotain muuta majoneesia)
  • 100 g baby-pinaatin lehtiä
  • noin 1 dl tuoreita rucolanlehtiä
  • 4 litteää suurta sämpylää, pienehköä ciabattaa/focacciaa tai jotain muuta litteää vaaleaa leipää 

Kuumenna grilli. Pese paprikat, lohko ne puoliksi ja poista paprikoiden sisältä siemenet sekä valkoiset osat. Grillaa paprikoita kuumassa lämmössä kuoripuoli alaspäin, kunnes kuoret ovat hiillostuneet. Laita paahtuneet paprikat kulhoon, peitä tiiviisti muovikelmulla ja anna vetäytyä noin 15 minuuttia. Kuori paprikat ja viipaloi ne suikaleiksi.

Grillaa broilerfileet molemmin puolin öljyssä ja mausta fileet suolalla sekä mustapippurilla. Leikkaa kypsät fileet suikaleiksi. Valmista aioli (ks. ohje esimerkiksi täältä) ja huuhtele pinaatin- sekä rucolanlehdet.

Halkaise leivät ja levitä leipien leikkauspinnoille aiolia. Laita leipien täytteeksi pinaatin- sekä rucolanlehtiä, kanaa ja paprikasuikaleita. Paina leipäpuoliskot yhteen. Paista panineja matalassa lämmössä noin 4-5 minuuttia molemmin puolin niin, että leivän pinnasta tulee mukavan rapea. Tarjoa paninit kuumina.


Reseptin alkuperä: Idean grillissä valmistettaviin kanapanineihinin hoksin Louise Pickfordin "Grilliruoat"-kirjasta. Yllä näkyvät leivät on muuten leivottu "Nyt syömään!"-ruokablogista löytyneellä ohjeella.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Pienet purkkiratatouillet vuohenjuustolla

Kaikenlaiset pienestä purkista tarjoiltavat ruoat tuntuvat olleen muodissa jo jonkin aikaa. Esimerkiksi purkitettuun juustokakkuun ja muihin jälkiruokiin törmää helposti useissa ruokalehdissä sekä -blogeissa. Ja mikäpä siinä, onhan purkitettu ruoka-annos helppo pakata mukaan vaikka piknikkoriin, ja ulkona syödessä purkin kansi suojaa ruokaa ruokailuhetkeen saakka kesän pörriäisiltä. Minä lusikoin eräänä päivänä pieniin lasipurnukoihin jälkiruoan sijaan vuohenjuustolla höystetyt ratatouillehenkiset kasvispaistokset. Tässä ruokalajissa lasipurkki toimii kyllä mainiosti ihan jo visuaalisuudenkin puolesta, sillä purkin pohjalle lusikoitu vuohenjuustokerma sekä sen päällystävät kasviskuutiot jäävät kivasti näkyviin. Jos annosta ei ole tarkoitus pakata mukaan eväsretkelle, ajaisi toki pieni matalahko juomalasikin tarjoiluastiana hyvin purkin virkaa.


Ainekset (4:lle alkupalana tai lisukkeena)
  • 1 punainen paprika
  • 1 keltainen paprika
  • 1 pieni kesäkurpitsa
  • 0,5 pienehkö munakoiso
  • noin 2 rkl oliiviöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • 125 g pehmeää vuohentuorejuustoa
  • 0,5 dl kuohukermaa
  • noin 2-3 rkl tuoretta rakuunaa hienonnettuna
  • muutama tuore timjaminlehti

Paahda ensin paprikat uunissa (tai vaihtoehtoisesti vaikka grillissä). Kuumenna uuni 225-asteiseksi. Pese paprikat, lohko ne puoliksi ja poista paprikoiden sisältä siemenet sekä valkoiset osat. Laita paprikat uuniritilälle ulkopuoli ylöspäin ja nosta ne paistumaan uunin ylätasolle grillivastuksen alle. Aseta uunin alemmalle tasolle leivinpelti tai jokin muu suoja paprikoista tippuvaa nestettä varten. Paahda paprikoita uunissa noin 15-20 minuuttia tai kunnes ne ovat kunnolla mustuneet. Laita paahtuneet paprikat kulhoon, peitä tiiviisti muovikelmulla ja anna vetäytyä noin 15 minuuttia. Kuori paprikat ja pilko ne pieniksi tasakokoisiksi kuutioiksi.

Leikkaa kesäkurpitsa sekä munakoiso pieniksi kuutioiksi. Paista vihanneskuutiot keskikuumalla paistinpannulla oliiviöljyssä (tarvittaessa parissa erässä) kypsiksi niin, että ne pitävät kuitenkin vielä muotonsa. Sekoita kaikki kasviskuutiot keskenään, mausta suolalla sekä mustapippurilla ja anna kasvisten jäähtyä hetken aikaa.

Sekoita vuohenjuusto sekä kuohukerma keskenään ja jaa seos tarjoiluastioihin. Huuhtele ja hienonna tuoreet yrtit, sekoita ne kasvisten joukkoon ja lusikoi kasviskuutiot vuohenjuustokerman päälle. Annokset voi tarjota hieman lämpimähköinä tai kylminä.


Reseptin alkuperä: Idea on ranskalaisesta "Maisons Côté Sud, Hors-série cuisine No 22"-ruokalehdestä.

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Karitsanlihavartaat grillikasvisten sekä vuohenjuustokastikkeen kera

Vaikkakin lampaan- tai karitsanlihan sesonki ei ole parhaimmillaan keskikesän grillauskuukausina, sopii se sinänsä mainiosti grilliin. Itse sulatin pakkasesta karitsan ulkofileetä, josta grillailinkin eräänä lomailtana maukkaita ja mureita lihavartaita. Näiden itämaissävytteisesti maustettujen lihavartaiden kaveriksi sopisi mainiosti jokin raikas kuskus- tai bulgurlisuke, mutta näppärät grillikasvikset veivät tällä kertaa lisukekilvan voiton helppoudellaan, onhan niitä sen verran kätevä paistaa valmiiksi lämmitetyssä grillissä. Kiitos "Kokkeillaan"-blogin, olen myös oppinut esikeittämään ja -maustamaan grillikasvisten sipulit ennen niiden grillaamista. Vartaiden ja kasvisten seuraksi pyöräytin vielä älyttömän nopean vuohenjuustokastikkeen, joka täydensi ateriakokonaisuutta mielestäni mainiosti. Hyvää oli!



Minttujogurttimarinoidut ja grillatut karitsanlihavartaat


Ainekset (4-6:lle)
  • 2 tl korianterin siemeniä
  • 1 tl kuminan siemeniä
  • 200 g turkkilaista jogurttia
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 0,5 sitruunan mehu
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 rkl tuoretta minttua hienonnettuna
  • 0,5 tl suolaa
  • ripaus chilijauhetta 
  • 1 tl jauhettua juustokuminaa (jeeraa)
  • noin 800 g karitsan (tai lampaan) ulkofileetä 
  • (varrastikkuja)

Valmista minttujogurttimarinadi. Paahda korianterin sekä kuminan siemeniä kuivalla kuumalla paistinpannulla pari minuuttia, kunnes siemenet ovat saaneet hieman väriä. Anna siementen jäähtyä ja jauha ne hienoksi esimerkiksi morttelissa. Mittaa turkkilainen jogurtti kulhoon ja lisää sen joukkoon jauhettu korianteri sekä kumina, kuoritut sekä murskatut valkosipulin kynnet, sitruunamehu, oliiviöljy, hienonnettu minttu, suola, chilijauhe sekä juustokumina.

Pilko karitsanfilee noin suupalan kokoisiksi kuutioiksi ja kaada lihapalat marinadin joukkoon. Sekoittele ja anna lihojen marinoitua jääkaapissa noin 4 tuntia.

Nosta lihapalat huoneenlämpöön hieman ennen niiden grillaamista ja pujottele palat varrastikkuihin. Lämmitä grilli kuumaksi ja grillaa karitsanlihavartaita välillä käännellen noin 6-8 minuuttia. Ripottele vartaiden pinnalle halutessasi vielä hieman suolaa sekä mustapippuria.

Grillikasvikset yrttiöljyllä


Ainekset (noin 4:lle)
  • 4 (salotti)sipulia
  • vettä
  • 2 tl balsamietikkaa
  • 1 tl juoksevaa hunajaa
  • 1 tl suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • 2 punaista paprikaa
  • 2 keltaista paprikaa
  • 1 kesäkurpitsa
  • 1 munakoiso
  • Paistamiseen: ruokaöljyä
  • noin 0,5 dl yrttiöljyä 
  • sormisuolaa

Valmista yrttiöljy (ks. ohje täältä).

Esivalmistele ensiksi sipulit kuorimalla ne ja halkaisemalla pituussuunnassa (älä leikkaa kantaa pois, jotta sipulinpuolikkaat pysyvät kasassa kypsennyksen aikana). Laita sipulinpuolikkaat kattilaan ja lisää niiden päälle vettä sen verran, että sipulit peittyvät. Lisää kattilaan balsamietikka, hunaja, suola sekä mustapippuri ja kuumenna vesi kiehuvaksi. Keitä sipuleita noin 10 minuuttia ja nosta esikypsennetyt sipulit tämän jälkeen keitinliemestä.

Poista paprikoista kannat sekä siemenet ja lohko ne ronskeiksi paloiksi. Viipaloi myös kesäkurpitsa sekä munakoiso. Sivele kasvisten (mukaanlukien sipuleiden) pinnalle kevyesti ruokaöljyä.

Kuumenna grilli ja grillaa kasvikset grilliritilän päällä molemmin puolin niin, että kasvikset kypsyvät ja saavat kivasti väriä. Grillaaminen kannattaa aloittaa paprikoista, joiden kuori mustuu grillatessa. Nosta kypsät hiillostuneet paprikat hetkeksi aikaa vetäytymään esimerkiksi talouskelmulla peitettyyn kulhoon, minkä jälkeen niiden mustuneet kuoret on suhteellisen helppo poistaa käsin. Grillaa paprikoiden vetäytymisaikana sipulit, kesäkurpitsat sekä munakoisot.

Nosta grillatut kasvikset tarjoiluastialle, pirskottele niiden joukkoon yrttiöljyä ja ripottele pinnalle hieman sormisuolaa sekä mustapippuria.


Nopea vuohenjuustokastike


Ainekset (4:lle)
  • 0,5 dl valkoviiniä
  • 2 dl ruokakermaa
  • 150 g vuohentuorejuustoa
  • 2 tl juoksevaa hunajaa
  • ripaus mustapippuria myllystä

Kaada valkoviini kuumennetulle paistinpannulle ja anna kiehahtaa. Lisää pannulle ruokakerma sekä pehmeä vuohenjuusto. Kuumenna ja sekoittele, kunnes kastike on tasaista. Mausta kastike juoksevalla hunajalla sekä mustapippurilla.



Reseptin alkuperä: Lihavartaiden ohje on Louise Pickfordin "Grilliruoat"-kirjan resepti todella hienoisin muokkauksin. Grillivihannesten sipuleiden esikeittäminen ja -maustaminen on kopsittu "Kokkeillaan"-blogista. Vuohenjuustokastike on pikainen viritelmä muutaman googlella löytyneen ohjeen perusteella.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Höyrytetyt ahvenet pinaatin sekä tomaattisalsan kera

Vaikka voissa paistettuja kotimaisia ahvenfileitä tai savustettuja ahvenia on vaikea voittaa, eivät höyryttämälläkään valmistetut ahvenet ole kovin pöllömpiä, varsinkin kun niiden kera tarjoaa kivasti maustettuja kasviksia. Eräänä päivänä lounaaksi valmistamani höyrytetyt ahvenfileet saivat alleen pinaattipedin ja päälleen hieman marinoitua tomaattisalsaa. Lopputulos oli mielestäni maukas ja kesäinen, ja välimerellisiä fiiliksiä herättävän annoksen voisi hyvin tarjota niin alkupalana kuin pääruokanakin.

Kalojen höyryttäminen onnistuu höyrytyskattilassa tai esimerkiksi kannellisessa kattilassa/pannussa höyrytysritilän päällä. Itse höyrytin ahveneni bambusta valmistetussa itämaisessa höyrytyskorissa, joka toimi tähän tarkoitukseen myös mainiosti. Bambukorin ritilät kannattaa kalaa valmistettaessa suojata esimerkiksi leivinpaperilla, jotteivät kalasta irtoavat nesteet imeydy (ainakaan kovin suurissa määrin) bambuun.



Ainekset (2:lle pääruokana, 4:lle alkupalana)
  • 250 g ahvenfileitä
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 0,25 sitruunan mehu

Tomaattisalsa
  • 2 tomaattia
  • 1 kevätsipuli (varsineen)
  • 1 valkosipulinkynsi
  • noin 10 tuoretta basilikanlehteä 
  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 1 rkl punaviinietikkaa
  • 0,5 (luomu)sitruunan mehu ja raastettu kuori
  • 1 tl sokeria
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä

Pinaattilisuke
  • ~350 g baby-pinaattia
  • 15 g voita
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • ripaus jauhettua muskottipähkinää

Valmista ensiksi tomaattisalsa. Kalttaa (kuori) tomaatit tekemällä terävällä veitsellä pienet ristiviillot niiden kantaosiin ja liottamalla tomaatteja tämän jälkeen kiehuvassa vedessä noin 10-20 sekuntia. Nosta tomaatit kattilasta, huuhtaise ne kylmällä vedellä ja kuori. Halkaise tomaatit, poista niistä siemenet ja pilko malto-osat pieniksi kuutioiksi. Hienonna myöskin kevätsipuli sekä kuorittu valkosipulinkynsi ja basilikanlehdet. Vispaa oliiviöljystä, punaviinietikasta, sitruunamehusta sekä -kuoriraasteesta ja sokerista kastike ja lisää tomaattikuutiot, sipulisilput sekä hienonnettu basilika sen joukkoon. Mausta salsa suolalla sekä mustapippurilla (maistele, että maustaminen on kohdallaan ja lisää mausteita tarvittaessa).

Poista ahvenfileistä mahdolliset ruodot ja mausta fileet suolalla, mustapippurilla sekä sitruunamehulla. Taittele fileet kolminkerroin ja asettele ne höyrytysastiaan. Höyrytä kaloja noin 4-5 minuuttia, kunnes kalat ovat kypsiä (tarkista kypsyys myös kalanyyttien sisältä).

Valmista pinaattilisuke ahventen kypsyessä. Huuhtaise pinaatinlehdet ja kuumenna esimerkiksi suuri kasaripannu. Nosta pinaatinlehdet pannulle (tarvittaessa parissa erässä) ja kääntele lehtiä, kunnes ne ovat kauttaaltaan hieman nahistuneet. Valuta pinaatinlehdet ja purista niistä kevyesti pois kaikki irtoava neste. Kuumenna voi pannulla ja pyöräytä pinaatinlehtiä nopeasti kauttaaltaan voisulassa. Mausta suolalla, mustapippurilla sekä ripauksella muskottipähkinää.

Kokoa annokset lusikoimalla tarjoilulautasille ensiksi pinaattia, nostamalla höyrytetyt ahvennyytit pinaatin päälle ja lusikoimalla niiden päälle tomaattisalsaa. Tarjoa heti.


Reseptin alkuperä: Ohje on "Leiths How to Cook" -kirjasta pienin muutoksin.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

"Omelettituhatlehtinen" kasvistäytteellä

Löysin eräästä ranskalaisesta ruokalehdestä idean hauskaan "omelettikakkuun". Tämä suolainen "tuhatlehtinen" sopii vaikka näyttäväksi aamiais- tai brunssitarjottavaksi ja se syntyy helposti paistamalla ensiksi läjä ohuita omeletteja ja pinoamalla ne tämän jälkeen erinäisten täytteiden kanssa päällekäin täytekakun tapaan. Kakun voi myös tarjota niin lämpimänä, haaleana kuin kylmänäkin. Itse paistoin kakkuuni 10 omelettipohjaa, mutta kerroksiahan voi valmistaa aivan oman nälän ja jaksamisen mukaan. Myös täytteiden kanssa voi luonnollisesti varioida rajattomasti. Itse päädyin tällä kertaa kasvistäytteisiin, mutta esimerkiksi kalaisa kakku maistuisi varmasti myös erinomaiselta aamiaispöydässä.


Ainekset (4-8:lle)

Omeletit
  • 10 kananmunaa
  • 10 rkl vettä
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • Paistamiseen: oliiviöljyä

Täytteeksi esimerkiksi
  • 1 punainen paprika
  • 1 vihreä paprika
  • 0,5 munakoiso
  • 1 pienehkö kesäkurpitsa
  • noin 100 g baby-pinaattia
  • 2 tomaattia
  • noin 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja suikaleina
  • noin 1 dl vihreää pestoa
  • noin 50 g tuorejuustoa (tai vuohentuorejuustoa)
  • Paistamiseen: oliiviöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä

Valmista ohuet omelettipohjat yksi kerrallaan. Vispaa yksi kananmuna sekä ruokalusikallinen vettä kerrallaan sekaisin, mausta seos kevyesti suolalla sekä mustapippurilla ja paista omeletti pienessä öljytilkassa kuumalla pannulla molemmin puolin. Itse paistoin suhteellisen pienehköjä, halkaisijaltaan noin 18 cm:n kokoisia omeletteja. Jos tarjoat "tuhatlehtisen" lämpimänä, pidä omelettipohjat lämpiminä vaikka uunissa.

Esivalmistele täytteet. Poista paprikoista kannat sekä siemenet ja viipaloi ne ohuiksi suikaleiksi yhdessä munakoison sekä kesäkurpitsan kanssa. Paista vihannessiivuja hetken ajan oliiviöljyssä molemmin puolin niin, että ne pehmenevät hieman. Huuhtaise pinaatinlehdet ja kuumenna esimerkiksi suuri kasaripannu. Nosta pinaatinlehdet pannulle (tarvittaessa parissa erässä) ja kääntele lehtiä, kunnes ne ovat kauttaaltaan hieman nahistuneet. Valuta pinaatinlehdet ja purista niistä kevyesti pois kaikki irtoava neste. Viipaloi tomaatit ohuiksi siivuiksi. Mausta kasvikset todella kevyesti suolalla sekä mustapippurilla.

Kokoa "tuhatlehtinen" levittämällä jokaiselle omelettipohjalle hieman yhtä tai kahta täytettä ja pinoamalla omelettikerrokset päällekäin täytekakun tapaan.


Reseptin alkuperä: Idea on ranskalaisesta "Maisons Côté Sud, Hors-série cuisine No 22"-lehdestä.

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Schwarzwaldin kakku, eli kirsikkainen suklaatäytekakku

Kiitos viimeaikaisen tarkoituksella viimeistelemättömän näköiseksi jätettyjen täytekakkujen "nakukakkutrendin", uskaltaudun minäkin postaamaan vihdoin blogini ensimmäisen täytekakkureseptin. En nimittäin ole mikään kummoinen kakunkoristelija, ja erityisesti kermapursotusten kanssa olen täysi amatööri. Tämä kakku saa kuitenkin näyttää ihan luvan kanssa rustiikkiselta, herkullinen maku kompensoi viimestelemättömän ulkonäön sata-nolla. Totta puhuakseni, kirsikkainen suklaakakku taitaa olla tämän hetken lempitäytekakkuni. Minulla on onni viettää syntymäpäiviäni kesän kirsikka-aikaan, ja tänä vuonna sain ystävältäni lahjaksi omin pikku kätösin leivotun erittäin herkullisen ja suklaisen Schwarzwaldin kakun. Alla oleva resepti on oma toisintoni tästä ystäväni minulle leipomasta kakusta. Aivan samaan herkullisuuden tasoon en omalla leipomuksellani yltänyt, mutta maukas kakusta kuitenkin tuli.

Kakun salaisuus on todella suklainen ja mehevä kakkupohja sekä hyvä kirsikkahillo (St. Dalfour:in kirsikkahillo toimii kakussa erittäin hyvin). Kermavaahdon määrä kakussa on tietysti makukysymys, mutta itse pidän kakusta hieman peruskermakakkua pienemmällä kermamäärällä (ehkä jopa hieman vähäisemmällä kuin alla on ohjeistettu). Alla olevan reseptin kakkutaikina on mielestäni sopiva halkaisijaltaan noin 20-22 cm:n kokoiseen pyöreään kakkuvuokaan, ja isompaan noin 23-26 cm:n vuokaan tekisin taikinan puolitoistakertaisena. Kakkupohja on jo itsessään hyvin kostea ja murea, enkä ainakaan itse onnistunut leikkaamaan sitä kahta kerrosta useampaan osaan. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä hyvällä kostutuksella ja riittävällä kirsikkahillon määrällä kakusta tulee erittäin mehevä ja maukas.


Ainekset (halkaisijaltaan noin 20-22 cm:n kakkuvuoka)

Kakkupohja
  • 125 g voita
  • 200 g tummaa suklaata
  • 4 kananmunaa
  • 2 dl sokeria
  • 3 rkl kaakaojauhetta
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 dl perunajauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta

Kakkuvuoan voitelu
  • nokare voita

Kostutus
  • 0,75 dl kirsikkalikööriä
  • 0,5 dl vettä

Täyte ja kuorrutus
  • 100 g ranskankermaa
  • 0,5 dl tomusokeria
  • 2 dl kermaa
  • 1-2 rkl sokeria
  • ripaus vaniljajauhetta
  • noin 250 g kirsikkahilloa

Koristelu
  • suklaarouhetta
  • tuoreita kirsikoita

Sulata voi, paloittele suklaa voin sekaan ja sekoita tasaiseksi. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää seokseen voi-suklaaseos ja sekoita varovasti. Sekoita kaakaojauhe, vehnäjauhot, perunajauhot sekä leivinjauhe ensin keskenään ja lisää ne sitten taikinaan siivilän läpi. Kääntele taikina varovasti tasaiseksi.

Voitele kakkuvuoka (itse en yleensä käytä korppujauhoja, vaan vuoraan irtoreunallisen kakkuvuoan pohjan leivinpaperilla ja voitelen vuoan reunat voilla) ja kaada kakkutaikina vuokaan. Kypsennä kakkua 175-asteisessa uunissa keskitasolla noin 45-50 minuuttia, kunnes kakku on kypsä. Anna pohjan jäähtyä ennen sen leikkaamista ja täyttämistä.

Tasaa kakun yläpinta ja leikkaa kakku kahteen (tai taitojesi mukaan kolmeen) osaan. Sekoita kirsikkalikööri ja vesi keskenään (voit vaihtoehtoisesti käyttää kakun kostuttamiseen myös kirsikkamehua). Vatkaa noin puolet ranskankermasta ja tomusokerista vaahdoksi. Vaahdota tämän jälkeen noin puolet kermasta, mausta vaahto sokerilla sekä vaniljajauheella ja yhdistä vaahdot keskenään.

Kokoa kakku kostuttamalla ensin alin pohjaosa vedellä laimennetulla kirsikkaliköörillä (tai vaihtoehtoisesti kirsikkamehulla). Levitä pohjan päälle tämän jälkeen ensiksi kerros kirsikkahilloa ja sen päälle kerros kermavaahtoa. Kermavaahto kannattaa lusikoida ensin kakun keskelle ja levittää siitä varovasti kohti reunoja kauniin tasaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Nosta toinen kakkulevykerros varovasti kermavaahdon päälle ja kostuta se. Jos leikkasit kakun kahteen osaan, suosittelen levittämään kirsikkahilloa myös päällimmäisen kakkulevyn pinnalle. Jos leikkasit kakun kolmeen osaan, täytä kakun keskikerros hillolla sekä kermavaahdolla ja nosta kolmas kostutettu kakkulevy kerroksen päälle. Anna kakun tekeytyä jääkaapissa mielellään yön yli ennen tarjoilua.

Valmista ennen tarjoilua loput kermavaahtoseoksesta (samalla tavoin kuin aiemmin) ja levitä vaahto kakun pinnalle. Koristele kakku suklaarouheella (jota saat esimerkiksi veistelemällä sitä juustohöylällä suklaalevystä) sekä tuoreilla kirsikoilla.




Reseptin alkuperä: Hyvin pitkälti ruoka.fi-sivustolta löytyvä ohje. Kiitos vielä ystävälleni herkullisesta synttärikakusta!

torstai 9. heinäkuuta 2015

Grillattu kesäkurpitsa fetajuustolla sekä mintulla

Grillattu kesäkurpitsa on mitä mainioin lisuke grillatulle lihalle tai kalalle. Kesäkurpitsaviipaleista saa helposti vieläkin näyttävämpiä murustelemalla niiden pinnalle vaikkapa fetajuustoa sekä tuoreita mintunlehtiä ja seesaminsiemeniä (uskoisin myös dukkah-mausteseoksen toimivan tässä mainiosti). Helppoa ja kesäistä!


Ainekset (lisukkeena 4:lle)
  • 2 keskikokoista kesäkurpitsaa
  • 2 rkl oliiviöljyä 
  • 1 rkl seesaminsiemeniä
  • pieni kourallinen tuoreita mintunlehtiä
  • 50 g fetajuustoa

Mausteöljy
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 0,25 sitruunan mehu
  • 1 pieni valkosipulinkynsi
  • 0,5 tl sokeria
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä

Valmista ensin mausteöljy vispaamalla oliiviöljy, sitruunamehu, kuorittu ja murskattu valkosipulinkynsi ja sokeri sekaisin. Mausta kastike suolalla sekä mustapippurilla.

Paahda seesaminsiemeniä kuumalla kuivalla paistinpannulla keskilämmöllä, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Viipaloi kesäkurpitsat hieman vinoittain, sivele viipaleiden pinnalle kevyesti öljyä ja grillaa kesäkurpitsaviipaleita kuumassa grillissä molemmin puolin (yhteensä noin 4-5 minuuttia), kunnes ne ovat pehmenneet hieman ja saaneet väriä.

Asettele kypsät kesäkurpitsaviipaleet tarjoiluastialle ja pirskottele niiden päälle samalla mausteöljyä. Murustele kesäkurpitsan päälle fetajuusto ja ripottele niiden pinnalle vielä tuoreita mintunlehtiä sekä paahdetut seesaminsiemenet.


Reseptin alkuperä: Ohje on Louise Pickfordin "Grilliruoat"-kirjan resepti todella hienoisin muokkauksin. 

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Punaviinimarinoitu naudan kuvepaisti & kirsikkatomaattisalaatti

Trendikäs naudan kuvepaisti (flank steak) on tänä kesänä eksynyt pariin otteeseen meikäläisenkin grilliin. Murea kuvepaisti sopiikin erityisesti juuri grillattavaksi, ja siitä saa loihdittua nopeasti ruokaa isommallekin joukolle. Jotta lopputulos olisi maukas ja murea, kannattaa paistia ostaessa panostaa laadukkaaseen lihaan. Eilen grillissämme illalliseksi valmistettu vähärasvainen Limousin-härän kuvepaisti ei olisi suolaa ja pippuria kummempaa maustamista välttämättä vaatinut, mutta tällä kertaa paisti sai kuitenkin maustua rauhassa punaviinimarinadissa ennen kypsennystä. Lautasella paistiviipaleet saivat seurakseen kesäistä ja värikästä kirsikkatomaattisalaattia. Popsimme tänään vielä eiliseltä aterialta ylijääneet jämät lämpimien voileipien päällä, ja myös tässä yhteydessä yhdistelmä toimi mainiosti.


Punaviinimarinoitu naudan kuvepaisti


Ainekset
  • 1 naudan kuvepaisti
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä

Punaviinimarinadi
  • 2 dl punaviiniä
  • 2 rkl balsamietikkaa
  • 3-4 valkosipulin kynttä hienonnettuna
  • 2 rkl dijon-sinappia
  • 0,5-1 rkl tuoretta timjamia
  • 1 tl suolaa
  • mustapippuria myllystä

Poista kuvepaistista mahdolliset kalvot. Valmista punaviinimarinadi sekoittamalla marinadiainekset keskenään. Anna kuvepaistin marinoitua seoksessa (esimerkiksi muovipussissa) jääkaapissa muutamia tunteja, mieluiten yön yli.

Ota kuvepaisti huoneenlämpöön noin tunti ennen grillaamista. Grillaa paistia kuumassa grillissä molemmin puolin noin 4-5 minuutin ajan siten, että liha jää sisältä vielä hieman punertavaksi. Lihan sisäläpötilan olisi hyvä olla noin 54-56 astetta (medium), liian kypsäksi paistettaessa paisti sitkistyy. Ripottele kuvepaistin pinnalle halutessasi vielä hieman suolaa sekä mustapippuria ja anna sen vetäytyä tiiviissä foliokääreessä noin 10 minuutin ajan. Viipaloi paisti tämän jälkeen poikkisyin ohuiksi siivuiksi.


Kesäinen kirsikkatomaattisalaatti


Ainekset (4:lle lisukkeena)
  • 500 g kirsikkatomaatteja (punaisia ja/tai keltaisia)
  • 1 kevätsipuli varsineen
  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • 1 rkl punaviinietikkaa
  • 0,5 sitruunan mehu
  • 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
  • 2 tl sokeria
  • hieman suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • 0,5 dl tuoretta basilikaa ja/tai persiljaa hienonnettuna

Huuhtele kirsikkatomaatit ja lohko ne kahteen tai neljään osaan. Hienonna myös kevätsipuli. Valmista salaatinkastike vispaamalla oliiviöljy, punaviinietikka, sitruunamehu, valkosipuli, sokeri, suola sekä mustapippuri sekaisin ja kaada kastike tomaattien sekä kevätsipulin joukkoon. Anna salaatin marinoitua jääkaapissa noin tunnin verran.

Ennen tarjoilua, lisää salaatin joukkoon tuoreet hienonnetut yrtit ja sekoita.


Reseptin alkuperä: Idea reseptiin ja perusohjeistus on kopsittu "Pilkettä"-blogista, josta löytyvää mainiota ohjetta muokkasin hitusen.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...