Vietin kesälomastani parisen viikkoa Ranskan maaseudulla Loiren laaksossa. Muun oleskelun ja nähtävyyksien katselun lisäksi keskityin tietysti eristyisesti nauttimaan ranskalaisen keittiön antimista. Ravintoloissa ruokailun lisäksi innostuin muutamana iltana kokkailemaan itse ranskalaista ruokaa majatalon pienessä keittokomerossa. Pannussa tirisi niin vasikkaa kuin ankanrintaakin, ja eräänä päivänä ateriaksi valmistui iso kattilallinen sinisimpukoita merimiehen tapaan. Ruokalistalle päätyi myös kani, joka sai lautasella kaverikeen keitettyjä papuja sekä parmesaanilla, valkosipulilla sekä tuoreella persiljalla maustettuja paistinperunoita. Pahoittelut kaikille söpöjen pupujussien ystäville, mutta kani maistui kyllä erittäin hyvältä.
Ainekset (4:lle)
- 4 kaninkoipea
- 200 g siivutettua siankylkeä
- 3-4 salottisipulia
- 2 valkosipulinkynttä
- 5 kuivattua viikunaa
- 3 rkl voita
- suolaa
- mustapippuria myllystä
- 1 tl kuivattua timjamia
- 1-2 rkl dijon-sinappia
- 2 laakerinlehteä
- ~4-5 dl valkoviiniä
- ~2 dl vettä
Paloittele siivutettu siankylki parin sentin palasiksi. Kuori salottisipulit sekä valkosipulinkynnet ja lohko ne pariin osaan. Puolita myös kuivatut viikunat. Laita uuni kuumenemaan 140-asteiseksi.
Kuumenna osa voista paistinpannussa ja paista siankylkeä siinä muutama minuutti. Siirrä lihapalat uunipataan ja lisää hieman voita pannulle. Paista sipuleita voissa pari minuuttia ja siirrä ne pataan. Lisää jälleen voita pannulle, paista kaninkoipiin molemmin puolin hieman kullanruskea väri ja mausta koivet suolalla sekä mustapippurilla. Hiero kaninkoipien pintaan dijon-sinappia ja ripottele pinnalle timjamia. Siirrä koivet uunipataan ja lisää joukkoon myös viikunat sekä laakerinlehdet. Kaada pataan valkoviini ja huuhtaise joukkoon paistinpannuun kertyneet karstat. Lisää pataan vielä vettä sen verran, että kaninkoivet peittyvät. Peitä pata kannella ja anna kaninkoipien hautua uunissa noin 2 tuntia, tarvittaessa enemmänkin, kunnes liha on mureutunut ja lohkeaa helposti luusta.
Pataan jääneen haudutusliemen voi halutessaan siivilöidä ja kiehauttaa kastikkeeksi suurustamalla sen vehnäjauhoilla tai maizenalla, maustamalla tarvittaessa pienellä lisämäärällä suolaa ja/tai mustapippuria ja lisäämällä joukkoon lopuksi vielä tilkan kermaa.
Reseptin alkuperä: Perusohje on otettu "Maku"-lehden kanipatareseptistä, muokkasin alkuperäistä ohjetta tosin jonkin verran käytössä olevien raaka-aineiden mukaan.
Kiitokset myös apukokille!
Kiitokset myös apukokille!
Kuulostaa herkulliselta, tätä olisin kokeillut myös rusakkoon jos olisin ohjeen jo keväällä löytänyt. :) Rusakko tosin taitaa olla aika paljon tummempaa ja varmaan muutenkin erilaista lihaa kuin kani, mutta eiköhän se maidossa uitettuna olisi tähän sopinut ihan mukavasti.
VastaaPoista:) Minulla on metsäjänis ja rusakko täysin testaamatta, olisi kyllä kiva kokeilla niitäkin joskus.
VastaaPoistaTäällä päin Sokoksen ruokaosastolla on usein ranskalaisia kaneja myynnissä, vakuumipakattuja. Kaksi kertaa olen ostanut ja kummallakin kerralla onnistui ihan hyvin.
VastaaPoistaItse olen myös ostanut kerran aiemmin pakastettuja(kohan ne oli?) kaninkoipia stockalta, hinta tosin oli aika suolainen. Kokonainen kaniini olisi vielä kokeilematta...
VastaaPoistaMeillä kävi joskus yli vuosi sitten huono tuuri, ja ostamamme ranskalainen vakuumipakattu otus olikin pilaantunut ja paketti lemusi avatessa, no, voit kuvitella... Mukava kauppias antoi reilut hyvitykset kiikutettuamme haisulin takaisin, mutta sen verran traumoja kokemuksesta jäi, että vieläkin kävelemme visusti vakuumikanien ohi ruokaosastolla :) Ehkä sitä tänä syksynä vihdoin uskaltautuisi kokeilemaan uusiksi, sen verran hyvältä nuo annoskuvat näyttävät!
VastaaPoistaAikamoista, tuommoisesta jäisi kyllä traumat itsellekin. No ehkä kyseessä tosiaan oli huono tuuri, aika harvoin onneksi noita valmiiksi pilaantuneita tuotteita tulee vastaan.
VastaaPoistaKani on nami. :)
VastaaPoistaHarmittavan harvoin tätä kaupasta saa, mutta tuoreena olen löytänyt ainakin Helsingin Hakaniemen hallista ja Oulunkylän K-marketista. Yum yum.
Niin on, maukasta lihaa. :) Enpä ole tsekannut saisiko kania Oulun kauppahallista, pitääpä kysäistä ensi kerralla. Sotien jälkeen kania syötiin Suomessa ilmeisesti enemmänkin, mutta jostain syystä se on tosiaan hävinnyt kyllä kuluttajan ulottuvista aika tehokkaasti, noita silloin tällöin kauppojen hyllyissä näkyviä Ranskan tuontikaneja lukuunottamatta...
VastaaPoistaOi, kania pitäs täälläkin tehdä. Niin herkkua :) Tää respetsi siis kirjanmerkkeihin !
VastaaPoista:) Mielenkiinnolla jään odottelemaan, että minkämoista kaniherkkua siellä sinun pienessä keittiössä syntykään. :)
VastaaPoistaHyvältä näyttää. On tosiaan jännä, että Suomesta kani on ruoka-aineksena kadonnut; ehkä siinä olisi markkinarako jollekin uudelle kasvattajalle? Kani tosiaan on hyvän makuista!
VastaaPoistaMinusta tuntuisi myös, että tässä olisi ihan hyvän kokoinen markkinarako. Itse ainakin ostaisin mielelläni kotimaista kania.
VastaaPoista