Rennon juhlava brunssimenu

"Parhaat Kotiblogit"-lehden vuoden 2015 juuri ilmestyneestä joulunumerosta löytyy useiden kivojen puutarha-, sisustus-, ruoka-, matka- ja DIY-blogien joukosta muutaman sivun esittely myös "Muista syödä välillä"-ruokablogista. Jouluaiheista juttukokonaisuutta miettiessäni päätin kerätä lehden sivuille juhlavan brunssimenun resepteistä, jotka ovat ahkerassa käytössä myös omassa kotikeittiössäni. Nämä ohjeet sopivat hyvin vaikka hienostuneelle tapaninpäivän brunssille tai aattoillan kylmään noutopöytään. Ruoat voi pääosin valmistella hyvissä ajoin etukäteen ja nostaa vain esille varsinaisen juhlahetken koittaessa - näin aikaa jää myös rauhoittumiseen. Menukokonaisuus onkin hyvin tyypillinen esimerkki siitä, mitä tarjoaisin omille juhlavierailleni. Osa resepteistä löytyy lehden sivuilta, ja linkit loppuihinkin menun ruokaohjeisiin on listattu alla.

 

---

Rennon juhlava brunssi

raikas ruusukaali-omenasalaatti

punajuurisalaatti sinihomejuustolla

kermainen yrtti-sinappisilli

lohimoussekakku

riimiporocarpaccio

kahteen kertaan marinoitu porsaanfilee

tilkkutäkkileipä

juustoa & hunajaisia pähkinöitä

piparkakkumaustettu paahtovanukas

omenaglögi päärynöillä

 ---


Tervetuloa juhlapöytään!

.

Verileipä

Näin halloweenin alla ruokablogit ja muut ruokaforumit täyttyvät hauskoista teemaan sopivista ruokaohjeista. Sivustoilla voi törmätä esimerkiksi nakeista värkättyihin "verisiin sormiin", kananmunista, hyytelöstä ynnä muista raaka-aineista taiteiltuihin "silmämuniin" sekä muihin verestä ja suolenpätkistä ideansa ammentaviin pikkuherkkuihin. Meillä ei halloweenia vietetä, mutta ajattelin ajankohdan "veriteemoineen" olevan kuitenkin sopiva verileivän kokeiluun. Tämä leipä on siis leivottu vereen, josta leipä saa myös syvän tummanruskean värinsä. Spooky?

Itse asiassa verileipä, toiselta nimeltään punasleipä, ei ole mitenkään erikoinen keksintö, vaan Pohjanmaalta kotoisin oleva perinneruoka. Ilmeisesti ennen vanhaan ohuehkoksi leiväksi leivottu verileipä kuivattiin muiden reikäleipien tavoin orressa. Verestä valmistetut ruoat ovat olleet yleisiä maatalousalueilla erityisesti näin syksyllä syysteurastuksen aikaan, joten senkin suhteen ajankohta lienee hyvin sopiva tälle leipäkokeilulle. Päädyinkin pyöräyttämään tänään pari leipää kunnon emännän tavoin heti aamutuimaan. Valmiissa leivässä maistui hienoinen verilätyn maku. Rakenteeltaan leipä on ainakin leipomispäivänä suhteellisen mureaa ja se leikkaantuu siististi. Rössypottuun sekä verilättyihin tottuneena oululaisena leipä siis maistui minulle, puolisoni taasen vielä painii henkisen allergiansa kanssa ja empii, uskaltaako maistaa koko leipää.

Ainekset (2 leipää)

• 2,5 dl (naudan tai poron) verta
• 2,5 dl vettä
• 20 g tuorehiivaa
• 50 g voita
• 1,5 tl suolaa
• 0,5 rkl tummaa siirappia tai leipäsiirappia
• 6 dl ohrajauhoja
• 6 dl ruisjauhoja

Mittaa veri sekä kädenlämpöiseksi lämmitetty vesi kulhoon ja murusta hiiva nesteen joukkoon. Sulata voi ja sekoita myös se yhdessä suolan sekä siirapin kanssa seoksen joukkoon. Lisää taikinaan jauhot ja sekoita taikina tasaiseksi.

Muotoile taikinasta jauhotetuin käsin leivinpaperien päälle kaksi noin sentin paksuista pyöreää leipää. Reikäleipiä saat tekemällä leipien keskelle aukon esimerkiksi pientä juomalasia apuna käyttäen. Anna leipien kohota leivinliinalla peitettynä noin tunnin ajan.

Lämmitä uuni 225-asteiseksi. Pistele leivät ja paista niitä noin 20 minuuttia, kunnes leivät ovat kypsiä.

Reseptin alkuperä: Ohje on Marttojen "Limppua, patonkia, röpörieskaa"-leipäkirjasta todella hienoisin muutoksin.

Pienet kesäkurpitsa-vuohenjuustorullat

Tässäpä kiva pieni cocktailpala vuohenjuuston ystäville. Tai mikseipä näihin rulliin voisi vuohenjuuston sijaan sujauttaa jotain muutakin tuorejuustoa tai juustosekoitusta.

Ainekset (napostelupalana noin 4-6:lle)

• 2 kesäkurpitsaa (mahdollisimman pitkää ja kapeaa)
• 2 rkl oliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria myllystä

Täyte

• 2 rkl pinjansiemeniä
• 150 g vuohentuorejuustoa
• 2 tl juoksevaa hunajaa
• 1-2 rkl tuoretta basilikaa ja/tai minttua hienonnettuna
• 1 rkl oliiviöljyä
• pieni ripaus suolaa
• mustapippuria myllystä

Viipaloi kesäkurpitsat (siemenettömät osiot) pitkittäin ohuiksi viipaleiksi esimerkiksi juustohöylää käyttäen. Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa ja paista kesäkurpitsaviipaleet nopeasti molemmin puolin niin, että suikaleet pehmenevät hieman. Mausta viipaleet kevyesti suolalla sekä mustapippurilla ja anna niiden jäähtyä hetki.

Paahda pinjansiemenet kevyesti kuumalla paistinpannulla (ilman rasvaa). Rouhi pinjansiemeniä veitsellä hieman pienemmiksi. Sekoita siemenet, vuohenjuusto, hunaja, hienonnetut yrtit sekä oliiviöljy keskenään ja mausta seos ripauksella suolaa sekä mustapippuria.

Lusikoi pieni nokare vuohenjuustotäytettä jokaisen kesäkurpitsaviipaleen alalaitaan ja rullaa viipaleet napakoiksi rulliksi. Säilytä rullat jääkaapissa tarjoiluun asti.

Reseptin alkuperä: Ranskalaisen "Saveurs" (No 221, Juillet-Août 2015)-ruokalehden ohje hyvin pienin mittasuhteellisin muutoksin.

Punajuurisalaatti sinihomejuustolla

Erään ystäväni perheessä salaatinkastikkeiden teosta vastaa usein perheen 5-vuotias tytär. Sain olla todistamassa tämän innokkaan pikkukokin tuotekehitystyötä vieraillessani perheen luona kokkailutarkoituksissa muutama viikko sitten. Ruokalistalla oli muun muassa alla esiteltyä punajuurisalaattia, johon pyysinkin pikkuapuria valmistamaan salaatinkastikkeen. Ja hyvinhän se homma toimi, perheen 5- ja 3-vuotiaat tyttäret sekoittelivat kastikkeen sulassa sovussa isosiskon johdolla ilman sen kummempaa ohjeistusta ja tuotostaan oikeaoppisesti jatkuvasti maistellen. Erityisesti makea hunaja tuntui olevan pikkukokeille mieluinen raaka-aine. Alkuperäiseen kastikkeeseen taisi tulla lisäksi omenanpalasia, jotka korvasin alla olevassa ohjeessa omenatäysmehulla. Muuten salaatissa pääosaa esittää paahdettujen punajuurten sekä sinihomejuuston klassinen makuyhdistelmä. Salaatti sopii hyvin esimerkiksi erilaisten liharuokien lisukkeeksi ja maistuu hyvin myös sellaisenaan.

Ainekset (lisukkeena noin 6:lle)

• 800-1000 g punajuuria
• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 tl sormisuolaa
• 1 tl kuivattua timjamia
• mustapippuria myllystä
• 80 g baby pinaattia 
• 1 rkl pinjansiemeniä
• 60 g sinihomejuustoa

Salaatinkastike

• 1 rkl oliiviöljyä
• 1-1,5 rkl sitruunamehua
• 1 rkl omenatäysmehua
• 1 rkl juoksevaa hunajaa
• noin 0,5 rkl tuoreita timjaminlehtiä
• suolaa
• mustapippuria

Kuori punajuuret ja pilko ne suupalan kokoisiksi lohkoiksi. Laita oliiviöljy kulhoon, lisää sen joukkoon sormisuola, timjami sekä ripaus mustapippuria ja pyöräytä punajuuripalat öljyseoksessa. Kaada punajuurilohkot uunivuokaan tai leivinpellille ja paahda niitä 220-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia, kunnes lohkot ovat kypsyneet mutta niissä on vielä hieman purutuntumaa. Kääntele punajuurilohkoja välillä paahtamisen aikana. Anna punajuurien jäähtyä niiden paahtamisen jälkeen.

Huuhtele pinaatti, paahda pinjansiemenet kevyesti kuumalla kuivalla paistinpannulla sekä valmista salaatinkastike sekoittamalla sen ainekset keskenään. Mausta salaatinkastike makusi mukaan suolalla sekä mustapippurilla.

Kokoa salaatti levittämällä pinaatinlehdet tarjoiluvadille ja lusikoimalla punajuurilohkot pinaatin päälle. Pirskottele salaatinkastiketta punajuurten pinnalle ja murustele päälle sinihomejuusto. Viimeistele salaatti paahdetuilla pinjansiemenillä.

Reseptin alkuperä: Ei mitään erityistä lähdettä. Kiitokset pikkukokeille salaatinkastikkeen kehittelystä!

Lammaskorma

Hyvää lammaslokakuuta! Kotimaisen lampaan- tai karitsanlihan paras sesonki ei ole suinkaan pääsiäisenä vaan syksyisin, syys-loka-marraskuussa. Uuhet karitsoivat yleisimmin keväisin, juuri pääsiäisen aikaan, ja keväällä syntyneet karitsat teurastetaankin perinteisesti parhaillaan kuluvina syyskuukausina. Vaikka osa kansasta viettääkin siis tällä hetkellä lihatonta lokakuuta, kannattaisi lammasostoksille suunnata juuri nyt. Karitsanlihaa voi ostaa vaikka pakkaseen tulevan talven sekä kevään varalle.

Minä hauduttelin tänään lauantaipäivän ratoksi kotimaisesta karitsanlihasta valmistettua intialaishenkistä lammaskormaa. Korma on ruokalaji, jossa lihaa (tai kasviksia) haudutetaan kaikessa rauhassa jogurtista, kermasta sekä manteli- tai pähkinäpohjaisesta tahnasta valmistetussa mausteisessa kastikkeessa. Valmistamani korma ei ollut kovinkaan tulista, mutta mausteisuutta siinä oli silti yllin kyllin. Ruokaan voi hyvin käyttää myös karitsan halvempia lihaosia, jotka mureutuvat ja maustuvat kyllä pitkän haudutusajan aikana. Lopputulos ei maistunut muuten yhtään villasukalle. Tarjosin korman kaverina intialaisin maustein maustettua riisiä, naan-leipää sekä linssidhalia. Ateriahetkestä on jo tunteja, mutta maha on vieläkin aivan täynnä.

Ainekset (4:lle)

• ~1 kg karitsan paistia tai muuta karitsanlihaa
• 2 rkl gheetä / kirkastettua voita
• 1 sipuli
• 3 valkosipulinkynttä
• 1,5-2 tl suolaa
• 2 kokonaista kardemumman palkoa
• 3 mausteneilikkaa
• 1 kanelitanko
• 1 tl korianterinsiemeniä
• 1 tl jauhettua juustokuminaa
• 0,5 tl kurkumaa
• hieman mustapippuria myllystä
• 1 tl tomaattipyreetä
• 1,5 dl luonnonjogurttia
• 1 dl vettä
• 0,5 dl kuohukermaa
• hieman sitruunamehua
• Viimeistelyyn: hieman tuoretta minttua tai korianteria

Maustetahna

• 2-3 vihreää chilipalkoa
• 2-3 cm:n pätkä tuoretta inkivääriä
• 2 valkosipulinkynttä
• 100 g mantelijauhetta
• 1 dl vettä

Valmista maustetahna. Poista chilipaloista siemenet ja hienonna chilit. Kuori ja hienonna myös inkivääri sekä valkosipulinkynnet. Yhdistä maustetahnan ainekset ja aja tahna tasaiseksi esimerkiksi sauvasekoittimella.

Pilko karitsanliha sopivan ronskin kokoisiksi palasiksi. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet. Kuumenna kirkastettu voi isossa kasaripannussa tai padassa ja ruskista lihat rasvassa. Mausta karitsapalat suolalla ja nosta ne hetkeksi sivuun odottamaan. 

Lisää pannulle kardemummat, neilikat, kanelitanko, korianterinsiemenet, juustokumina, kurkuma sekä mustapippuri ja paahda mausteita keskilämmöllä noin minuutin ajan. Lisää pannulle tämän jälkeen tomaattipyree, sipuli- sekä valkosipulisilppu ja jatka kuullottamista noin 3-4 minuutin ajan. Kaada pannulle seuraavaksi valmistamasi maustetahna, luonnonjogurtti, karitsanpalat sekä hieman vettä. Sekoita ja anna korman hautua kannen alla miedolla lämmöllä 2-3 tuntia, kunnes liha on hyvin mureaa. Maistele välillä ja lisää mausteita tarvittaessa.

Lisää korman joukkoon valmistuksen loppuvaiheessa kuohukerma sekä hieman sitruunamehua ja hauduta vielä noin 5-10 minuuttia. Viimeistele annos tuoreilla hienonnetuilla mintun- tai korianterinlehdillä.

Reseptin alkuperä: Ohje on täältä löytyneen lammaskormaohjeen hieman muunneltu versio.

Nauta kielestä häntään: Kuve

"Nauta kielestä häntään"-projektini jatkuu naudan kuvepaistilla, joka on tirissyt ahkerasti grillissäni kuluneen kesän ja alkusyksyn aikana.

Kuvepaisti on naudan kylkiluiden alapuolelta, vatsan alaosasta leikattava ruhonosa. Käytännössä  kuve vastaa englannin flank steak:ia, joka aktiivisessa käytössä olevana pitkän mallisena lihasosiona on suurisyistä ja vähärasvaista, joskin jonkin verran sidekudosta sisältävää lihaa. Flank steakia muistuttava ja astetta rasvaisempi, sitkeämpi ja ohuempi pitkä skirt steak leikataan myös kylkiluiden alapuolelta ruhon etuosasta. Kolmas samantapainen lihapala on flankin yläpuolelta ja kyljysrivin alta leikattava pienempi ohut flap steak. Kyseiset vähemmän mureat sekä perinteisesti edullisemmat naudan osat ovat hyvin maukkaita ja ne ovatkin viime vuosina nousseet jopa trendiruoiksi erityisesti grillauskauden aikana. Aiemmin suurin osa suurisyisistä kuveosista on maassamme käytetty lähinnä jauhelihan valmistukseen.

Saatavuus

Naudan kuvetta on nykyään suhteellisen hyvin saatavilla ainakin lihakaupoissa, kauppahalleissa sekä hyvin varustelluissa suuremmissa ruokakaupoissa. Trendikkyydestään huolimatta tätä ruhonosaa ei kuitenkaan tunnu löytyvän kaupan hyllystä aivan joka päivä, ja sen saatavuus tuntuukin painottuvan erityisesti grillauskauteen. Kuvetta ostaessa kannattaa panostaa laatuun; hyvälaatuisesta lihasta saa mureaa myös ilman esikypsennystä tai marinointia.

Käyttö ruoanlaitossa

Vähärasvainen kuve on monikäyttöinen raaka-aine. Eräs yleinen kuvepaistin valmistusmenetelmä on kypsentää liha suhteellisen nopeasti joko kuumassa grillissä tai pannulla. Kuvetta käytetään myös aasialaisessa keittiössä wokkilihana. Ennen kypsentämistä lihasta poistetaan mahdolliset kalvot sekä jänteet. Lihan voi myös murean lopputuloksen aikaansaamiseksi esikypsentää tai marinoida ennen paistamista; marinadiin kannattaa valita sidekudosta mureuttavia ainesosia, kuten sitrushedelmä- tai tomaattimehua, etikkaa, inkivääriä jne. Grillatessa ja paistaessa kannattaa välttää lihan ylikypsentämistä, sillä liian pitkään kypsennetty liha sitkistyy helposti. Kokonaisena paistetun lihan on hyvä antaa vielä vetäytyä rauhassa tiiviissä foliokääreessä ennen sen leikkaamista poikkisyin. Viipaloituna kypsä kuvepaisti sopii hyvin vaikkapa fajitaksiin, tacoihin, tortilloihin tai patonkien täytteeksi. Vaihtoehto nopealle paistamiselle on kuvepaistin hidas hauduttaminen ja (yli)kypsentäminen uunissa tai padassa. Kuvepaistin voi myös täyttää ja kääriä uunissa kypsennettäväksi rullaksi.

Reseptejä

Olen valmistanut kuvepaistia toistaiseksi grillaamalla, kun taas uunissa hauduttaminen on vielä kokeilematta.

Ramenkeitto naudan
kuvepaistilla

Punaviinimarinoitu naudan
kuvepaisti

Marinoitu ja grillattu
naudan kuvepaisti

.

Lohimoussekakku

Suolaiset voileipä- ja moussekakut ovat näyttäviä tarjottavia erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Tämä lohimoussekakku on yksi luotto-ohjeistani, ja olen valmistanutkin ajan saatossa muovautuneen reseptin mukaista kakkua muun muassa joulupöytään sekä muiden juhlien buffetpöytien suolaiseksi tarjottavaksi. Kakun voi halutessaan pilkkoa myös pienemmiksi annosleivonnaisiksi.

Kakun majoneesin suosittelen valmistamaan itse tai vaihtoehtoisesti suosittelen käyttämään laadukasta valmismajoneesia (Hellmann's tai vastaava). Alkusyksystä valmistaessani kakkua ystäväni tuparijuhliin päätiin kiireessä "oikoa" hieman ja käyttää kiireessä kaupan halpistuubimajoneesia: ei hyvä. Kakusta tuli kyllä loppujen lopuksi ihan syötävää, mutta jouduin kuluttamaan hetken aikaa häivyttäessäni lohitäytteestä valmismajon aikaansaamaa hieman tunkkaista(?) makua.

Ainekset (noin 10:lle)

• 250 g ruislimppua (tai ruisvehnälimppua)
• 60 g voita
• 300 g lämminsavulohta
• 150 g kylmäsavulohta
• 150 g maustamatonta tuorejuustoa
• 150 g ranskankermaa
• 1 dl majoneesia
• noin 2 rkl sitruunamehua
• 4 liivatelehteä
• 2 dl kuohukermaa
• 1 rkl ruohosipulia hienonnettuna
• Koristeeksi esimerkiksi: ruohosipulia, kylmäsavulohta, salaattia, kapriksia

Valmista pohja. Murusta ruislimppu. Sulata voi ja sekoita se leivänmurujen joukkoon. Vuoraa irtopohjakakkuvuoan pohja leivinpaperilla ja painele leipämuruseos vuoan pohjalle tiiviiksi kerrokseksi.

Sekoita pieneksi pilkottu lämmin- ja kylmäsavulohi, tuorejuusto, ranskankerma sekä majoneesi ja aja massa tasaiseksi esimerkiksi sauvasekoittimella. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin 5 minuuttia. Purista sitruunamehu pieneen kattilaan ja kiehauta. Purista liivatelehdistä niistä irtoava vesi pois ja sulata liivatteet sitruunamehun joukkoon. Sekoita liivateseos lohimassan joukkoon ohuena nauhana. Vaahdota kerma ja kääntele se yhdessä ruohosipulisilpun kanssa lohimassan joukkoon. Maistele ja lisää mausteita ja sitruunamehua tarvittaessa. Kaada täyteseos vuokaan pohjan päälle ja hyydytä kakkua jääkaapissa noin 4 tuntia. 

Irroita moussekakku vuoasta ja koristele kakku haluamallasi tavalla. Itse ripottelin kuvan kakun päälle ruohosipulisilppua ja koristelin kakun muutamalla salaatinlehdellä, kapriksilla sekä kylmäsavulohisiivuista kieputetuilla ruusukkeilla.

Reseptin alkuperä: Ei mitään erityistä lähdettä.
.

Saaristolaisleipä

Päätin tuossa jokin viikko sitten mallasmäskille hyötykäyttöä miettiessäni kokeilla saaristolaisleivän leipomista. Olen useampaan otteeseen valmistanut mallasvuokaleipiä, mutta makeamman saaristolaisleivän valmistus oli minulle uusi tuttavuus. Netistä ja keittokirjoista löytyneistä resepteissä leipä valmistettiin yleisimmin joko appelsiinimehuun tai piimään, joista valitsin omaan leipääni jälkimmäisen vaihtoehdon. Koska käytössäni oli mallasmäskiä eikä kuivia olutmaltaita, tuotti taikinan sopivan neste-jauhosuhteen löytäminen hieman harmaita hiuksia. Useiden lähteiden mukaan taikinan kuuluisi olla suhteellisen löysää, mutta ainakin minulla löysästä taikinasta paistetut leivät lässähtivät uunissa kummallisiksi kraatereiksi. Paistoin ainakin kolme leipäerää ennen kuin ymmärsin vähentää nesteen määrää riittävästi niin, että lopputulos oli suhteellisen onnistunut. Alla olevan ohjeen piimä- ja jauhomäärä on kuitenkin hyvin ohjeellinen erityisesti valmista mallasmäskiä käytettäessä; sopiva neste/jauhomäärä riippuneekin mallasmäskin kosteudesta, käytetyistä jauhoista, leipävuoan koosta jne.

Ainekset (2-3 leipää)

• 7 dl piimää
• 75 g tuorehiivaa
• 3 dl tummaa siirappia / leipäsiirappia
• 1 rkl suolaa
• 6 dl mallasmäskiä (tai vaihtoehtoisesti 3 dl olutmaltaita + 3 dl piimää)
• 3 dl kaura- ja/tai vehnäleseitä
• 3 dl ruisjauhoja
• 10 dl vehnäjauhoja
• 2 rkl voita (vuokien voiteluun)

Leipien voiteluun

• 1 dl vettä
• 0,5 dl tummaa siirappia

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva sen joukkoon. Lisää siirappi, suola, mallasmäski sekä jauhot ja kääntele ainekset huolellisesti sekaisin (älä vaivaa). Voitele kaksi noin 2 litran vetoista tai kolme pienempää leipävuokaa voilla ja jaa taikina vuokiin. Anna leipien kohota leivinliinalla peitettynä 1,5 tuntia.

Lämmitä uuni 175-asteiseksi. Paista leipä uunin keskitasolla noin 2 tuntia.

Sekoita vesi sekä siirappi keskenään ja voitele leivät siirappivedellä. Paista leipiä vielä noin 10 minuutin ajan. Jäähdytä kypsät leivät vuoissaan.

Säilytä valmiit leivät viileässä. Parhaimmillaan leivät ovat 2-3 päivän päästä niiden paistamisesta.

Reseptin alkuperä: Reseptin pohjalla toiminut ohje löytyy muun muassa "Hellapoliisi"-ruokablogista, Arlan sivuilta sekä "Kotikokki"-sivustolta.

Marinoitu ja grillattu naudan kuvepaisti

Syksy on täällä, mutta vielä on hetki aikaa grillata. Meidän grillissämme on syksyn aikana tirissyt muun muassa tällaista marinoitua sekä maukkaalla grillauskastikkeella siveltyä naudan kuvepaistia. Lievästi meksikolaishenkeen maustettu paisti sopiikin hyvin vaikka fajita-aterialle, eikä se pahastu saadessaan ateriahetkellä seuraa vaikkapa raikkaasta tomaattisalaatista sekä kylmästä oluesta.

Ainekset (4:lle)

•  1 (~700-800 g) naudan kuvepaisti

Marinadi lihalle

• 0,5 dl ruokaöljyä
• 2 rkl soijakastiketta
• 2-3 valkosipulin kynttä murskattuna
• 1 limen mehu
• 2 tl sokeria
• 1 tl tomaattipyreetä
• hieman chilijauhetta tai chilikastiketta
• mustapippuria myllystä

Grillauskastike

• 0,5 dl paseerattua tomaattia
• 1 dl maissiolutta
• 0,5 dl ruokaöljyä
• 0,5 dl tummaa siirappia
• 1 rkl soijakastiketta
• 1 limen mehu
• 1 punainen chilipalko hienonnettuna
• muutama tippa tabascokastiketta
• suolaa
• ripaus mustapippuria

Poista kuvepaistista mahdolliset kalvot. Valmista lihalle marinadi sekoittamalla marinadiainekset keskenään. Anna kuvepaistin marinoitua seoksessa (esimerkiksi muovipussissa) jääkaapissa muutamia tunteja, mieluiten yön yli.

Ota kuvepaisti huoneenlämpöön noin tunti ennen grillaamista. Valmista grillauskastike mittaamalla kastikkeen ainekset pieneen kattilaan ja keittämällä seosta noin 15-20 minuuttia, eli kunnes kastike on sopivasti sakeutunut.

Grillaa paistia kuumassa grillissä molemmin puolin noin 4-6 minuutin ajan siten, että liha jää sisältä vielä hieman punertavaksi. Lihan sisälämpötilan olisi hyvä olla noin 54-56 astetta (medium); liian kypsäksi paistettaessa paisti sitkistyy helposti. Sivele lihan pinta grillauksen loppuvaiheessa grillauskastikkeella. Nosta kuvepaisti grillistä ja anna sen vetäytyä tiiviissä foliokääreessä noin 10-15 minuutin ajan. Viipaloi paisti tämän jälkeen poikkisyin ohuiksi siivuiksi.

Reseptin alkuperä: Ei mitään erityistä lähdettä.