sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Crêpet (krepit) suppilovahvero-savuporotäytteellä

Hemmottelin itseäni jokin aika sitten paistamalla lauantailounaalle oikein kunnon läjän ranskalaishenkisiä ohuita lettuja, crêpejä. Sisäänsä ohuet letut saivat ranskalaisten klassikkotäytteiden sijaan kotimaisia luksustäytteitä, nimittäin suppilovahveroita sekä kylmäsavuporoa. Tulipa vaan todella hyvää; kuvissa näkyvä crêpepino ei ehtinyt vanheta kauaa näin kahden ruokailijan taloudessakaan. Täytetyt ja uunissa lämmitettävät crêpet on kätevä ruokalaji myös esimerkiksi brunssikutsuille, makunsa lisäksi myös esivalmisteltavuutensa vuoksi. Letut voi paistaa ja täytteen voi valmistaa jo vaikka edellisenä iltana, minkä jälkeen lettujen täyttäminen sekä nopea lämmittäminen uunissa ennen ruokailuhetkeä onnistuu käden käänteessä.

Olen pitkään pitänyt itseäni suhteellisen huonona letunpaistajana. Näiden crêpejen paistamisen yhteydessä luulen vihdoin päässeeni hieman paremmin kärryille ohuiden laakeiden lettujen paistamisen saloista. Salaisuus näyttää piilevän taikinan oikeanlaisessa koostumuksessa sekä sopivassa paistolämpötilassa. Taikina ei saa olla liian paksua, jotta se levittyy hyvin ja nopeasti lettupannun pinnalle. Liian juokseva taikina ei puolestaan tahdo tarttua pannuun. Lettupannu ei saa myöskään olla liian viileä tai kuuma; oikean paistolämpötilan löytäminen vaatii ainakin itselläni sen yhden harjoitusletun.


Ainekset (noin 12 kpl)

Crêpet
  • 4,5 dl vehnäjauhoja
  • 0,75 tl suolaa
  • 4,5 dl kevytmaitoa
  • 4 kananmunaa
  • Paistamiseen: voita

Täyte
  • 2 sipulia
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 300-400 g suppilovahveroita
  • 1+3 rkl voita
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • 3 dl kevytmaitoa
  • 1 dl juustoraastetta (esimerkiksi raastettua parmesaania)
  • 150 g kylmäsavupororouhetta
  • 0,5 rkl tuoreita timjaminlehtiä
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä

Pinnalle
  • 0,5 dl vaaleita leivänmuruja
  • 1 rkl ruokaöljyä
  • 1 dl juustoraastetta (esimerkiksi raastettua parmesaania)
  • 2-3 rkl tuoretta persiljaa hienonnettuna

Valmista lettutaikina. Mittaa vehnäjauhot sekä suola kulhoon ja vispaa maito vähitellen jauhojen joukkoon. Lisää kananmunat yksitellen taikinaan samalla voimakkaasti vispaten. Anna taikinan tekeytyä noin puoli tuntia.

Paista letut yksitellen. Kuumenna laakea paistin- tai lettupannu ja sulata sen pohjalle nokare voita. Annostele pannulle pieni määrä lettutaikinaa ja pyörittele pannua siten, että taikina levittyy pannun pinnalle tasaiseksi ohueksi pyöreäksi letuksi. Paista lettua molemmin puolin noin 40-60 sekuntia ja nosta se tämän jälkeen sivuun odottamaan.

Valmista täyte. Kuori ja silppua sipulit sekä valkosipulin kynnet. Puhdista suppilovahverot tarvittaessa. Kuumenna ruokalusikallinen voita paistinpannulla ja paista sipulisilppuja sekä sieniä käännellen noin 10 minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmenneet ja sienistä irtoava neste on haihtunut. Mausta seos kevyesti suolalla ja nosta se erilliseen astiaan hetkeksi sivuun odottamaan. Sulata loppu voi pannulla miedolla lämmöllä. Sekoita voin joukkoon vehnäjauhot ja kypsennä seosta noin 2 minuuttia koko ajan sekoittaen. Lisää pannulle maito samalla sekoittaen ja keitä kastiketta 2-3 minuuttia, tai kunnes seos sakenee. Lisää sieni-sipuliseos, juustoraaste, kylmäsavupororouhe sekä tuoreet timjaminlehdet kastikkeen joukkoon. Maistele ja mausta tarvittaessa suolalla sekä mustapippurilla.

Laita uuni lämpenemään 220-asteiseksi ja täytä letut. Lusikoi jokaisen letun yläpuoliskolle hieman täytettä, taita letun alareuna täytteen päälle ja taita puoliympyrän muotoinen täytetty lettu vielä toiseen suuntaan siten, että siitä muodostuu kolmio. Täytä kaikki letut samalla tavoin ja nostele ne uuninkestävälle tarjoiluastialle hieman limittäin. 

Sekoita leivänmurut, ruokaöljy sekä juustoraaste keskenään ja ripottele seos crêpejen pinnalle. Kypsennä lettuja 220-asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja letut ovat saaneet pintaansa hieman kullanruskeaa väriä. Ripottele annoksen päälle tuoretta hienonnettua persiljaa ja tarjoa heti.


Reseptin alkuperä: Käytin reseptin pohjalla kanadalaisen "Appetizers 2013"-lehden sivuilta löytynyttä samantapaista kinkku-herkkusienicrêpeohjetta.
.

14 kommenttia:

  1. Oi nam, nam... mitä herkkua. Nyt alkoi tehdä mieli täytettyjä lettuja. Ihan pakko tehdä varmaan tässä viikolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus pitää herkutella, täytetyt letut on kyllä hyviä siihen tarkoitukseen. :)

      Poista
  2. Houkuttelevia! Ensimmäinen lätty on joka ikisellä kerralla naurettavan näköinen, olipa taikinan koostumus oikea tahi väärä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Joo, ihan sama homma, yleensä minun eka lätystä tulee semmoinen paksu lärpäke tai sitten se hajoaa pariin osaan.

      Poista
  3. Kiitos taas hyvästä vinkistä, suppilovahverot löytyivät tänään metsästä ja huomenna meillä on kreppi-lounas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tuli hyvät krepit. :) En voi muuta kuin kadehtia suppilovahveroapajiasi, täältä korkeudelta ei näitä sieniä tahdo löytää (onneksi sain kaverilta muutaman pussin noita herkkuja)...

      Poista
  4. Minä en ole paistanut lettuja yli kymmeneen vuoteen, edellinen kokeilu päättyi siihen, kun kiroillen raaputin taikinaa irti pannusta (juu, se oli liian paksua). Mutta ei ole tarvinnut jäädä letuitta, mies paistaa ne sujuvasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääasia, että taloudesta löytyy edes yksi lettumaisteri. :) Meillä se homma taitaa kaatua minun harteille, vielä pitäisi hieman harjoitella...

      Poista
  5. En kestä!! Aivan liian ihanan näköisiä ja varmasti makuisia. Pakko tehdä jotain tällaista tällä viikolla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna. :) Näistä tuli kyllä hyviä, suosittelen. Itsekin meinaan tehdä kreppejä toistamiseen tässä lähitulevaisuudessa, niihin jäi himo. :)

      Poista
  6. Oi ihana mitkä maut täytteessä, nam! <3 Ja kauniit kuvat jälleen kerran. :)
    T: Serkusten suklaaunelma blogi

    VastaaPoista
  7. Ooh, ihanaisen kuuloiset krepit. Kylmäsavuporo ja suppikset kuuluvat omiin lempimakuihin ja ihan varmasti käyvät ihanasti täytteeksi kreppeihin. Meillä kun perheessä on yksi sieneninhoaja, niin sieniä tulee syötyä vähän turhan harvoin. Aina kun ei viitsisi tehdä kahta eri ruokaa samalle ruokailulle, ainakaan arkena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yhdessäkin ruoassa on monesti ihan riittävästi tekemistä. Onneksi kreppejä voi tehdä myös ilman niitä sieniä.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...