Kermainen belugalinssisalaatti

Tämä yksinkertainen belugalinssisalaatti on saanut innoituksensa työpaikkaruokalastani. Lounaspaikan salaattipöydästä löytyy nimittäin usein hyvin samantapaista majoneesilla höystettyä linssilisuketta, jota ainakin itse lapioin innolla lautaselleni. Kerran ruokajonossa kuulin sivukorvalla kahden myöhäiskeski-ikäisen herrashenkilön juttelevan linssikulhon kohdalla, kun toinen heistä ihmetteli suureen ääneen, mitä kyseinen mystinen mössö mahtoi olla. "Ei mitään hajua, mutta se on tosi hyvää. Sitä on täällä aika monesti, ja otan sitä aina ison annoksen." vastasi toinen, minkä jälkeen molemmat lusikoivat mysteerilisuketta tyytyväisinä lautasilleen. Hyviähän belugalinssit ovat, eikä majoneesi (varsinkin itse tehtynä) sekä tuoreet kasvikset makua ainakaan huononna.

Belugalinssit ovat maukkaita pieniä mustia linssejä, joita löytää hyvin varustelluista ruoka- sekä luontaistuotekaupoista. Linssien proteiinipitoisuus on hyvin korkea (yli 25%), ja kasvissyöjien sekä ituhippien lisäksi belugalinssit tuntuvatkin sopivasti maustettuna maistuvan myös raavaille proteiininnälkäisille lihansyöjä-äijille. Tämänkin lisukkeen voisi mainiosti tarjota esimerkiksi kesäisten grilliruokien kaverina.

Ainekset (lisukkeena 4-6:lle)

• 3 dl belugalinssejä
• 0,5 sitruunan mehu
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 kevätsipuli varsineen
• 1 porkkana
• 0,5 dl tuoretta persiljaa
• 1 dl majoneesia
• 150 g ranskankermaa
• suolaa
• mustapippuria myllystä

Valuta linssit huolella ja keitä niitä kevyesti suolatussa vedessä noin 20 minuutin ajan, kunnes linssit ovat kypsiä mutta niissä on vielä hieman purutuntumaa. Älä keitä linssejä liian pehmeiksi, sillä muuten salaatin koostumuksesta tulee epämiellyttävän jauhoinen. Valuta linssit, lisää niiden joukkoon sitruunamehu sekä oliiviöljy ja anna jäähtyä.

Puhdista ja hienonna kevätsipuli. Kuori ja kuutioi porkkana pieniksi kuutioiksi, hienonna persilja ja lisää kasvikset belugalinssien joukkoon. Sekoita linssien joukkoon myös majoneesi sekä ranskankerma ja mausta lisuke suolalla sekä mustapippurilla.

Reseptin alkuperä: Ei mitään erityistä lähdettä, olen syönyt lounasruokalassani hieman samantapaista linssilisukesalaattia.

Kahteen kertaan marinoitu porsaanfilee

Marinoitu porsaan sisäfilee on hyvää ja helppotekoista syötävää, jota voi tarjota niin kylmänä kuin lämpimänäkin. Kun marinoinnin tekee vielä kahteen kertaan, on lopputulos entistäkin maukkaampi ja mehevämpi. Tällä tavoin valmistettu liha on erinomaista tarjottavaa vaikka buffetpöytään, sillä fileetä voi valmistaa helposti suuremmankin määrän kerrallaan ja kaikki valmistelut voi tehdä hyvin jo edellisenä päivänä. Itse tekaisin sitruunalla sekä yrteillä maustettua porsaanfileetä alkukesästä ystäväni tuparibrunssille, ja hyvin tuntui possu vieraille kelpaavan (kaikki meni).

Ainekset

• 2 (à ~700 g ) porsaan sisäfileetä
• Paistamiseen: 1 rkl ruokaöljyä

1. marinadi

• 0,75 dl ruokaöljyä
• 1 ison sitruunan mehu
• 1 rkl juoksevaan hunajaa
• 1 tl dijon-sinappia
• 2 murskattua valkosipulin kynttä
• 1 rkl kuivattua oreganoa
• 1 rkl kuivattua basilikaa
• 0,5 rkl kuivattua timjamia
• 1 tl suolaa
•  mustapippuria myllystä

2. marinadi

• 0,5 dl ruokaöljyä
• 0,5 sitruunan mehu
• 1 tl juoksevaa hunajaa
• 2 rkl tuoretta persiljaa hienonnettuna
• 2-3 rkl tuoretta basilikaa hienonnettuna 
• ripaus suolaa
• mustapippuria myllystä

Puhdista porsaanfileet kalvoista. Sekoita ensimmäisen marinadin ainekset keskenään ja laita fileet marinoitumaan seokseen vähintään 3-4 tunnin ajaksi.

Laita uuni lämpenemään 130-asteiseksi. Paista porsaanfileisiin kuumalla paistinpannulla kaunis paistoväri, siirrä fileet tämän jälkeen uunivuokaan ja kiinnitä lihaan paistolämpömittari. Kypsennä porsaanfileitä 130-asteisessa uunissa, kunnes niiden sisälämpötila on 65-67-astetta (Evira suosittaa porsaanlihan sisälämmöksi vähintään 70-astetta, mutta tällöin lopputuloksesta tulee hieman kuivempi). Nosta fileet uunista ja anna niiden vetäytyä folioon käärittynä vähintään 10 minuuttia. Jos tarjoilet lihan kylmänä, jäähdytä fileet täysin.

Siivuta porsaanfileet ohuiksi siivuiksi ja nostele ne tarjoilulautaselle. Sekoita toisen marinadin ainekset keskenään ja valuta marinadi lihasiivujen päälle. Jos tarjoilet lihan kylmänä, anna lihan marinoitua jääkaapissa vähintään tunnin ajan ennen tarjoilua ja nosta se huoneenlämpöön tekeytymään hieman ennen tarjoiluhetkeä.

Reseptin alkuperä: Ideaa ja ohjeistusta haettu "Puutarhapörriäisen keittiössä"-blogista.

Pinaatti-ricottatäytteiset kartiohuhtasienet

Olen pyrkinyt opettelemaan vuosittain ainakin yhden uuden luonnosta kerättävän ruokasienen. Tänä vuonna onnistuin saavuttamaan tämän tavoitteen jo heti alkukesästä tutustuessani kartiohuhtasieneen. Sienireissulle ei tarvinnut edes lähteä kauas, sillä kyseisiä sieniä kasvoi kätevästi ystäväni pienellä pihamaalla. Alkujännityksen jälkeen olenkin vieraillut sieniapajalla jo muutamaan otteeseen, ja huhtasienet ovat löytäneet tiensä sienikorista muun muassa pizzanpäällisiksi. Pienet ontot huhtasienet ovat myös kuin luotuja täytettäviksi. Valmistinkin sienistä eräänä päivänä lounaaksi pinaatilla sekä ricottajuustolla täytettyjä makupaloja, jotka saivat lisämausteeksi oheensa vielä hieman valkoviini-sitruunakastikketta sekä vihreää pestoa.

Kartiohuhtasieni on erityisesti Keski-Euroopassa arvostettu erinomainen ruokasieni, jonka satokausi on maassamme parhaimmillaan toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Sienen (tumman)ruskea lakki on nimensä mukaisesti korkean kartiomainen, ja kartiohuhtasieni onkin helppo erottaa muun muassa korvasienestä. Kartiohuhtasienet voi myös syödä kypsennettynä ilman sen kummempaa esiryöppäämistä. Raakana syötäessä huhtasieni voi aiheuttaa vatsavaivoja, joten sienen huolellinen kypsentäminen on suotavaa.

Ainekset (2:lle pääruokana, 4:lle alkupalana)

• noin 300 g tuoreita pieniä huhtasieniä
• 2 salottisipulia
• 1 valkosipulinkynsi
• 1 rkl oliiviöljyä
• 250 g pakastepinaattia (hienonnettuna)
• 250 g ricotta-juustoa
• 0,5 sitruunan mehu
• 1 tl sokeria
• suolaa
• mustapippuria myllystä
• ripaus jauhtettua muskottipähkinää
• noin 20 g parmesaanijuustoa raastettuna

Valkoviini-sitruunakastike

• 1 sipuli
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1,5 dl valkoviiniä
• 0,5 sitruunan mehu
• 1-2 tl sokeria
• suolaa
• hieman mustapippuria myllystä
• ~1 tl maissisuurustetta
• 1,5 dl ruokakermaa

Lisäksi

• 2-3 rkl vihreää basilikapestoa
• kourallinen tuoreita rucolan-, timjamin- sekä persiljanlehtiä 

Puhdista huhtasienet, liota niitä suolavedessä (noin 1,5 l vettä + 1 rkl suolaa) 40-60 minuuttia ja valuta.

Valmista pinaatti-ricottatäyte. Kuori ja hienonna salottisipulit sekä valkosipulinkynsi. Kuumenna oliiviöljy ja kuullota sipulisilppuja öljyssä muutaman minuutin ajan. Lisää pannulle pinaatti ja kuumenna. Sekoita kuuman pinaatin joukkoon ricottajuusto ja mausta seos sitruunamehulla, sokerilla, suolalla, mustapippurilla sekä ripauksella muskottipähkinää. Raasta parmesaani hienoksi raasteeksi ja kääntele se pinaattiseoksen joukkoon. Maistele ja lisää mausteita tarvittaessa.

Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi. Lusikoi pinaatti-ricottamassa esimerkiksi pursotinpussiin ja täytä ontot huhtasienet täytteellä. Nostele täytetyt sienet uunivuokaan, ripottele pinnalle vielä hieman suolaa ja kypsennä sieniä 175-asteisessa uunissa noin 20 minuutin ajan.

Valmista sienten kypsyessä kastike. Kuori ja hienonna sipuli ja kuullota sitä muutama minuutti oliiviöljyssä keskilämmöllä. Lisää valkoviini sekä sitruunamehu sipulin joukkoon, keitä noin 10 minuuttia ja siivilöi sipulit tämän jälkeen pois kastikkeesta. Kuumenna kastike ja mausta se sokerilla, suolalla sekä mustapippurilla. Sekoita maissisuuruste pieneen määrään vettä ja suurusta kastike kaatamalla seos kastikkeen joukkoon koko ajan sekoittaen. Sekoita kastikkeen joukkoon lopuksi ruokakerma, kuumenna, maistele ja lisää mausteita tarvittaessa. Pidä kastike lämpimänä tarjoiluun saakka.

Kokoa annokset pirskottelemalla tarjoilulautasille valkoviini-sitruunakastiketta sekä hieman vihreää pestoa ja nostelemalla kypsät huhtasienet lautasille. Viimeistele annokset esimerkiksi tuoreilla huuhdelluilla rucolan-, timjamin sekä persiljanlehdillä.

 Reseptin alkuperä: Ei mitään erityistä lähdettä.

Tillisilli

Tilli ja silli ovat kesäisen klassinen yhdistelmä, joka päätyi tänä juhannuksena myös meidän kalapöytäämme. Hassua, muutama vuosi sitten en pitänyt sillin saati sitten tillin mausta, kun taas nykyään herkuttelen kyseisellä yhdistelmällä oikein mielelläni. Niin ne makumieltymykset muuttuvat...

Ainekset

• 0,5 dl väkiviinaetikkaa
• 1,5 dl vettä
• 1 dl sokeria
• 0,25 tl suolaa
• 0,5 sitruunan mehu
• 450 g kevytsuolattuja sillifileitä
• 1 iso keltasipuli
• 1 dl tuoretta tilliä silputtuna
• noin 10 kokonaista valkopippuria

Mittaa etikka, vesi, sokeri, suola sekä sitruunamehu kattilaan, kiehauta liemi ja anna sen tämän jälkeen jäähtyä.

Viipaloi sillifileet suupalan kokoisiksi annospaloiksi. Kuori ja viipaloi myös sipuli ja silppua tilli.  Lado sillipalat, sipuliviipaleet, tillisilppu sekä kokonaiset valkopippurit kerroksittain noin 0,75-1 litran kokoiseen purkkiin. Kaada jäähtynyt sitruunaliemi purkkiin ja anna sillin marinoitua jääkaapissa yön yli. Silli säilyy jääkaapissa säilytettäessä hyvänä noin viikon ajan.

Reseptin alkuperä: Ei mitään yhtä ainoaa lähdettä. Ideaa hain muun muassa makuja.fi-sivustolta sekä "Kärähtäneet"-ruokablogista.

Kesän marjoilla päällystetty ranskalainen suklaakakku

Ranskasta kotoisin oleva kollegani suositteli minulle viime talvena ranskalaisen suklaakakun, gâteau au chocolat:n, leivontaa. Olen vihdoin viime kuukauden aikana leiponut kyseistä herkullista kakkua ihan olan takaa, niin omaan herkkunälkääni kuin ystäväni tuparibrunssibileisiinkin, jolloin kakkua tarjoiltiin jälkiruokana hieman isommalle porukalle. Ranskalainen suklaakakku on nimensä mukaisesti todella suklainen, ja sen sisustan kuuluu olla kostea ja valuva. Pehmeä ja mehukas kakku ei välttämättä kaipaakaan sen kummempia täytteitä tai päällysteitä, mikä tekee kakusta todella näppärän ja helpon juhla- tai jälkiruokatarjottavan isommallekin ihmismäärälle. Näin kesäaikaan en kuitenkaan malta olla lisäämättä kakun päälle runsasta ja näyttävää marjakekoa, ovathan tuoreet marjat ja suklaa sen verran syntisen hyvä yhdistelmä.

Ranskalaiseen suklaakakkuun käytettävän suklaan valintaan kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota, ja kakkuun tuleekin käyttää nimenomaan tummaa suklaata. Ranskalainen kollegani kertoi minulle Oulussa asuvasta ranskalaisesta naisesta, joka oli kokeillut kakun valmistusta ruokakauppojemme eri perussuklaamerkeillä. Lähimmäksi aitoa ja tuttua ranskalaista kakun makua oli kuulema päästy "Pandan vaaleanpunaisella" suklaalla, jonka oletan tarkoittavan Pandan tummaa (50%) suklaata.

Ainekset

• 150 g voita
• 150 g tummaa suklaata
• 4 kananmunaa
• 2 dl sokeria
• 2 tl vaniljasokeria
• ripaus suolaa
• 2 dl vehnäjauhoja

Kakun päälle (esimerkiksi)

• tomusokeria
• tuoreita marjoja (kirsikoita, mansikoita, mustikoita, vadelmia jne.)

Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi. Sulata voi, paloittele suklaa kuumaan voisulaan ja sekoittele, kunnes suklaa on sulanut.

Vatkaa kananmunat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita suklaavoiseos vaahdon joukkoon. Lisää taikinaan ripaus suolaa ja kääntele joukkoon vehnäjauhot.

Voitele irtopohjainen halkaisijaltaan noin 24 cm:n kakkuvuoka. Itse en suosittele käyttämään korppujauhoja, vaan vuoraamaan kakkuvuoan pohjan leivinpaperilla ja voitelemaan vuoan reunat voilla. Kaada taikina vuokaan ja paista suklaakakkua 175-asteisessa uunissa noin 25-30 minuuttia (sopiva paistoaika riippuu uunista ja kakkuvuoan koosta.). Suklaakakun tulee jäädä sisältä pehmeän valuvaksi. Jääkaapissa säilytettäessä kakkupohja jähmettyy jonkin verran verrattuna lämpimään kakkuun. Irroita kakku vuoasta.

Ennen tarjoilua kakun voi koristella esimerkiksi ripottelemalla sen päälle tomusokeria ja/tai pinoamalla kakun pinnalle vaikka tuoreita marjoja. Kakku maistuu hyvin myös ihan sellaisenaan ilman sen kummempia lisukkeita.

Reseptin alkuperä: Ranskalaisen kollegani suosituksesta käytin ruoka.fi:stä löytyvää ohjetta (kyseinen resepti on todettu kelvolliseksi myös kollegani tuttavapiirissä).

Ankanrintaa kirsikkakastikkeella

Juhlistin tänään pihani kauniisti kukkivaa kirsikkapuuta valmistamalla lounaaksi hieman fiinimmän aterian ankanrinnasta. Ankka sai lautasella kaverikseen kirsikkateeman mukaisesti pistaaseilla täytettyjä kirsikoita sekä kirsikkakastiketta, joiden hieman makeankirpeä maku täydensi hyvin ankan rasvaisuutta. Herkullista!

Ainekset (4:lle)

• 4 ankanrintaa (2 ankanrintaa saattaa riittää vähemmän nälkäisille ruokailijoille)
• suolaa
• mustapippuria
• 1 pieni kesäkurpitsa
• 0,5 rkl oliiviöljyä
• 8 vihreää parsatankoa

Kirsikkakastike

• ~250 g tuoreita kirsikoita
• 1 salottisipuli
• ~3 rkl ankanrasvaa
• 1,5 rkl balsamietikkaa
• 1 tuore timjaminoksa
• 2-3 rkl vettä
• 2 tl sokeria (tai hunajaa)
• suolaa
• mustapippuria

Pistaasitäytteiset kirsikat

• 28 tuoretta kirsikkaa
• 1 dl kuorittuja suolaamattomia pistaasinsydämiä
• 1 tl tahinia
• 0,5 tl hunajaa
• ripaus suolaa

Esivalmistele ensiksi pistaasitäytteiset kirsikat. Poista kirsikoista kivet viiltämällä kirsikan pohjaosaan pieni aukko ja kaivamalla kivi varovasti ulos kapealla terällä (itse käytin tähän tarkoitukseen kapeaa leikkelehaarukkaa). Leikkaa kirsikoiden pohjaosat tasaisiksi niin, että kirsikat pysyvät hyvin pystyssä. Poista samalla myös kirsikkakastikkeeseen käytettävien kirsikoiden varret sekä kivet ja lohko kyseiset kirsikat muutamaan osaan. Murskaa pistaasisydämet morttelissa (tai vaikka tehosekoittimella) karkeaksi rouheeksi. Sekoita pistaasirouheen joukoon tahini sekä hunaja ja mausta seos ripauksella suolaa. Muotoile pistaasiseoksesta reilun kirsikankiven kokoisia pieniä palloja ja pujota ne kirsikoiden sisälle.

Valmista ankanrinnat. Laita uuni lämpenemään 125-asteiseksi. Viillä ankanrintojen rasvapuolelle veitsellä "ruudukkokuvio" mutta älä kuitenkaan leikkaa lihaan asti. Laita rintafileet kylmälle paistinpannulle rasvapuoli alaspäin. Lämmitä paistinpannu keskilämpöiseksi ja anna ankanrintojen paistua omassa rasvassaan noin 5-8 minuuttia, kunnes ankanrasva on enimmäkseen sulanut pannulle ja ankan pinnasta on tullut kullanruskea ja rapea. Käännä rintafileet ja jatka paistamista vielä noin minuutin ajan. Mausta ankanrinnat suolalla ja mustapippurilla ja nosta ne rasvapuoli ylöspäin uuninkestävään paistoastiaan. Säästä fileistä paiston aikana irronnut ankanrasva. Kypsennä ankanrinnat 125-asteisessa uunissa 54-asteiseksi tai haluamaasi lämpötilaan (50-asteinen ankka on sisältä vielä osittain punaista, 53-55 asteinen liha jo mediumia, eli hieman punertavaa). Kun liha on kypsynyt, nosta se uunista ja anna vetäytyä (ilman foliota) noin 10 minuuttia.

Valmista ankanrintojen kypsyessä kirsikkakastike. Kuori ja hienonna salottisipuli. Kuumenna ankanrasva paistokasarissa tai -pannussa ja lisää sen joukkoon salottisilppua, kirsikkalohkot sekä timjaminoksa. Kuullota seosta noin 5 minuutin ajan, lisää joukkoon balsamietikka ja hauduttele vielä parisen minuuttia. Poista timjaminoksa, soseuta kastike tasaiseksi esimerkiksi sauvasekoitinta käyttäen ja siivilöi se halutessasi. Lisää kastikkeen joukkoon tarvittaessa hieman vettä ja mausta kastike sokerilla, suolalla sekä mustapippurilla. Pidä kastike lämpimänä tarjoiluun saakka.

Valmista kasvislisukkeet. Leikkaa parsoista pois puiset varsien alaosat ja viipaloi kesäkurpitsa reilun puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Keitä parsoja suolatussa vedessä noin 5 minuuttia (hieman parsojen paksuudesta riippuen), kunnes parsat ovat kypsiä mutta eivät vielä ylikypsiä. Valuta parsat keittämisen jälkeen. Paista kesäkurpitsaviipaleet paistinpannussa tai grillissä oliiviöljyssä molemmin puolin ja mausta suolalla sekä mustapippurilla. Kypsennä myös pistaasitäytteisiä kirsikoita 125-asteisessa uunissa noin 5 minuuttia.

Kokoa annokset. Lusikoi lautasille ensiksi kirsikkakastiketta. Siivuta ankanrinnat ja nostele ankkasiivut kastikkeen päälle. Lisää lautasille myös parsatangot, paistetut kesäkurpitsaviipaleet sekä lämmitetyt pistaasitäytetyt kirsikat. Kirsikoista mahdollisen ylijääneen pistaasitäytteen voi halutessaan myös ripotella annosten joukkoon. Viimeistele ankanrinta-annokset mustapippurilla, sormisuolalla sekä esimerkiksi muutamalla tuoreella timjaminlehdellä.

Omenapuulla ei ole myöskään aikomusta hävitä tänä vuonna pihapuiden kauneuskilpailussa...

Reseptin alkuperä: Ei mitään erityistä lähdettä. Kirsikkakastikkeeseen hain ideoita muun muassa "Ripaus tryffeliä"- sekä "Epätrendikäs ruokablogi"-blogeista.

Kesäkurpitsafritterit ja dukkah-mausteseos

Olen parin viime viikon aikana kokkaillut ja touhunnut sen verran ahkerasti, ettei aikaa blogipostauksille ole liiemmin jäänyt. Tässäpä kuitenkin yksi kevään aikana postauspuskuriin jäänyt kiva kasvisruoka. Egyptistä peräisin olevan dukkah-mausteseoksen kera tarjoiltavat kesäkurpitsafritterit sopivat hyvin esimerkiksi lounaaksi tai yleiseksi naposteluruoaksi. Vaikka pienet friteeratut kesärkurpitsapihvit eivät varsinaisesti ole mitään kaunokaisia, ovat ne maukkaita, ja dukkahin ripottelu frittereiden pinnalle nostaa makukokemuksen vielä astetta paremmaksi. Kun fritteriannoksen kruunaa vielä minttujogurttikastikkeella, pomppaa kyseinen ruokalaji hyvinkin korkealle ainakin omalla suosikkikasvisruokalistallani.

Frittereiden valmistus on suhteellisen helppoa, vaikkakin oma ensimmäinen kokeilukertani niiden parissa päätyi hieman harjoitteluksi. Käytin tällöin paistamiseen nimittäin pinnoittamatonta paistinpannua, johon pienet pihvit tahtoivat jämähtää kiinni runsaasta paistoöljykerroksesta huolimatta. Toisella kerralla käyttäessäni tarttumattomaksi pinnoitetua pannua homma onnistui huomattavasti paremmin. Pannuvalintaan kannattaa siis kiinnittää huomiota, jolloin maukkaan lopputuloksen saa aikaiseksi ilman suurempaa hermojen menetystä.

Kesäkurpitsafritterit

Ainekset (4:lle)

• 1 pieni sipuli
• 0,5 rkl oliiviöljyä
• ~300 g kesäkurpitsaa
• 0,5 sitruunan mehu sekä raastettu kuori
• 60 g ricotta-juustoa
• 4 rkl vehnäjauhoja
• 0,5 tl suolaa
• 0,5 tl kuivattua rosmariinia
• mustapippuria
• 1 kananmunan valkuainen
• Paistamiseen: ruokaöljyä

Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja kuullota sipulisilppua siinä muutama minuutti.

Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi ja puristele pois raasteesta siitä irtoava vesi. Laita kesäkurpitsaraaste kulhoon ja lisää sen joukkoon kuullotettu sipulisilppu, sitruunamehu sekä -kuoriraaste, ricottajuusto, vehnäjauhot, suola, rosmariini, mustapippuri sekä kevyesti vatkattu kananmunan valkuainen. Sekoita.

Kuumenna noin 1 cm:n kerros öljyä 170-180 asteiseksi tarttumattomaksi pinnoitetussa paistinpannussa. Lusikoi kesäkurpistamassasta kahta lusikkaa käyttäen paistinpannulle pieniä pihvejä. Paista frittereitä molemmin puolin, kunnes ne saavat pintaansa kullanruskean värin. Nostele fritterit reikäkauhalla talouspaperin päälle, jolloin niistä irtoava ylimääräinen öljy valuu talouspaperiin. Paista tällä tavoin koko kesäkurpitsaraasteseos ja siirrä fritterit tarjoiluastialle.

Tarjoa kesäkurpitsafritterit vastapaistettuina dukkah-mausteseoksen (ks. ohje alla) sekä esimerkiksi minttujogurttikastikkeen kera.

Dukkah-mausteseos

Ainekset

• 25 g kuorittuja hasselpähkinöitä
• 15 g seesaminsiemeniä
• 0,5 rkl korianterin siemeniä
• 1-2 tl jauhettua juustokuminaa (jeeraa)
• 0,5 tl suolahiutaleita (sormisuolaa)
• 0,5 tl rouhittua mustapippuria

Paahda hasselpähkinöitä 180-asteisessa uunissa 10-15 minuutin ajan, kunnes ne ovat saaneet pintaansa hieman väriä. Anna pähkinöiden jäähtyä.

Kuumenna paistinpannu ja paahda seesamin- sekä korianterin siemeniä kuivalla pannulla välillä käännellen muutaman minuutin ajan, eli kunnes siemenet ovat hieman paahtuneet.

Murskaa pähkinät esimerkiksi pienellä tehosekoittimella karkeaksi rouheeksi. Lisää pähkinärouheen joukkoon loput mausteseoksen ainekset ja rouhi seosta vielä hieman hienommaksi.

Dukkah säilyy hyvin ilmatiiviissä astiassa huoneenlämmössä.

Reseptin alkuperä: Ohje on "Leiths How to Cook" -kirjasta hyvin pienin mittasuhteellisin muutoksin.

Kesäinen persikkasalaatti vadelmavinaigrettella

Minulla on usein lauantaisin tapana aloittaa päivä piipahtamalla aamulla kauppahallissa ruokaostoksilla ja kokkailla sitten kaikessa rauhassa (usein myöhäiseksi) lounaaksi jotain mukavaa syötävää. Viime lauantaiaamuna en jaksanut lähteä kauppahalliin tai edes lähikauppaan, vaan päätin pyöräyttää lounaan jääkaapista löytyvistä jämistä. Keittiöstä löytyi muun muassa persikoita, joita alkaa sesongin mukaisesti olla kaupoissa saatavilla edullisesti ja hyvälaatuisina yhdessä nektariinien sekä aprikoosien kera. Ajattelin yhdistää persikoihin "hedelmäpommi"-tyylisesti vadelmaa, ja lopputuloksena lounaalle valmistuikin muun muassa tällainen kivan kesäinen vadelmilla maustettu persikkasalaatti, jota tuunasin vielä fetajuustolla sekä pistaasipähkinöillä. Salaattini vadelmat olivat tällä kertaa vielä pakkasesta, mutta eipä tuo tämän vuoden kotimaisten tuoreiden marjojen satokausikaan ole onneksi enää kaukana.

Ainekset (4:lle lisukkeena)

• iso nippu salaatinlehtiä (itse käytin frisée- sekä romainesalaattia ja rucolaa)
• 60 g fetajuustoa
• 4 persikkaa
• 1 rkl oliiviöljyä
• 0,25 dl kuorittuja pistaasinsydämiä
• 1 dl vadelmia
• (mustapippuria)

Vadelmavinaigrette

• 2 dl vadelmia
• 0,5 dl vadelmaviinietikkaa (tai valkoviinietikkaa)
• 1-2 rkl hunajaa
• 1 dl ruokaöljyä
• suolaa
• mustapippuria

Valmista ensiksi vadelmavinaigrette. Mittaa vadelmat sekä viinietikka kulhoon ja soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella. Siivilöi seos siemenettömäksi ja lisää sen joukkoon hunaja. Vispaa öljy ohuena nauhana kastikkeen joukkoon ja mausta vinaigrette lopuksi suolalla sekä mustapippurilla.

Huuhtele salaatit, levitä ne suurelle tarjoilulautaselle ja murustele salaatin pinnalle fetajuusto. Leikkaa persikat puolikkaiksi ja poista niistä kivet. Paista persikanpuolikkaiden leikkuupintoihin hieman väriä kevyesti öljytyllä grilliparilalla tai parilapannulla. Nostele persikat tarjoilulautaselle salaatin päälle ja pirskottele annoksen päälle vadelmavinaigrettea. Viimeistele salaatti ripottelemalla sen pinnalle vadelmia sekä kuorittuja pistaasipähkinöitä. Rouhaise päälle halutessasi vielä hieman mustapippuria.

Reseptin alkuperä: Vadelmavinaigretten ohje on mittasuhteiltaan hieman muokattu versio Marttojen vastaavasta reseptistä.