maanantai 28. joulukuuta 2015

Queso fundido-juustodippi chorizolla

Venyvä ja valuva lämmin juustodippi on nachojen kera tarjoiltuna loistavaa partyruokaa hieman epävirallisempiin pippaloihin. Tässä ohjeessa juustodippi maustetaan mausteisella chorizo-makkaralla, tomaateilla sekä chilillä. Vähän kuin juustopizzaa ilman pizzapohjaa.


Ainekset (6-8:lle)
  • 1 tomaatti
  • 1 punainen chilipalko
  • pieni ripaus suolaa
  • 0,25 tl sokeria
  • 100 g chorizo-makkaraa
  • 1 sipuli
  • 150 g vahvaa cheddar-juustoa
  • 150 g mietoa perusjuustoa (goudaa tms.)
  • 1 rkl vehnäjauhoja
  • 0,5 rkl oliiviöljyä
  • 1-1,5 dl maissiolutta
  • noin 2 rkl tuoretta oreganoa / persiljaa / basilikaa hienonnettuna
  • ripaus mustapippuria

Poista tomaatista siemenet ja pilko malto pieniksi kuutioiksi. Poista siemenet myös chilipalosta ja hienonna chili. Sekoita tomaatti sekä chilisilppu pienessä kulhossa ja mausta suolalla sekä sokerilla.

Poista chorizon kuori ja pilko makkara pieniksi kuutioiksi. Kuori ja hienonna sipuli. Raasta juustot karkeaksi raasteeksi ja sekoita raasteet sekä vehnäjauhot keskenään.

Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa ja paista chorizo- sekä sipulisilppuja muutaman minuutin ajan, kunnes sipuli on hieman pehmennyt. Nosta seos pannulta hetkeksi sivuun odottamaan.

Kaada maissiolut pannulle ja kuumenna. Lisää juustoraaste pienissä erissä oluen joukkoon samalla sekoittaen, jotta seoksesta tulee tasaista. Jos dipistä tahtoo tulla liian jämäkkää, lisää pannulle vielä hieman olutta. Kääntele chorizo-sipuliseos juustodipin joukkoon.

Ripottele tomaatti-chiliseos juustodipin pinnalle yhdessä hienonnettujen yrttien kanssa. Viimeistele dippi rouhaisemalla sen päälle hieman mustapippuria. Tarjoa lämpimänä.


Reseptin alkuperä: Alkuperäinen ohje on täältä.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Dippi karamellisoidulla sipulilla

Tässäpä muistiin yksi mukava ja maukas dippiohje, joka kätkee sisäänsä runsain mitoin uunissa karamellisoitua sipulia. Valmistin kyseistä dippiä ennen joulunaikaa  pikkujouluihin, joissa ohje todettiin porukalla hyvinkin toimivaksi. Sipulien paahtaminen vie oman aikansa, mutta muuten dippisoosi on helppotekoinen. Dipin voi myös valmistaa jääkaappiin vetäytymään hyvissä ajoin (1-2 päivää) ennen tarjoiluhetkeä.


Ainekset (dippinä noin 10:lle)
  • 4 isoa sipulia
  • 2 banaanisalottisipulia
  • 0,5 dl oliiviöljyä
  • pieni nippu tuoreita timjaminoksia
  • 1 rkl sherryetikkaa
  • 1 dl valkoviiniä
  • 300 g ranskankermaa
  • 100 g turkkilaista jogurttia
  • 0,5 dl tuoretta ruohosipulia hienonnettuna
  • 1-2 tl juoksevaa hunajaa
  • suolaa
  • mustapippuria

Kuumenna uuni 220-asteiseksi. Kuori ja viipaloi sipulit hyvin ohuiksi viipaleiksi. Pyöräytä sipuliviipaleet oliviiöljyssä ja kaada ne öljyineen suureen uunivuokaan yhdessä timjaminoksien kanssa. Paahda sipuleita 220-asteisesssa uunissa noin 45-55 minuuttia, kunnes sipulit alkavat pehmetä ja saada kullanruskeaa väriä. Kääntele sipuleita noin 10-15 minuutin välein paahtamisen aikana.

Poista timjaminoksat sipuliviipaleiden joukosta ja lisää uunivuokaan sherryetikka sekä valkoviini. Sekoittele huolellisesti ja jatka sipuleiden paahtamista vielä noin 15-25 minuuttia, kunnes sipulit ovat karamellisoituneet ja muuttuneet syvän kullanruskeiksi. Nosta sipuliseos uunista ja anna sen jäähtyä. Hienonna sipuliseosta veitsellä vielä hieman hienojakoisemmaksi.

Sekoita jäähtynyt sipuliseos, ranskankerma, jogurtti, hienonnettu ruohosipuli sekä hunaja keskenään. Mausta dippi suolalla sekä mustapippurilla. Maistele ja lisää mausteita tarvittaessa. Säilytä viileässä tarjoiluun asti.


Reseptin alkuperä: Amerikkalaisen "Holiday Entertaining" (2013)-ruokalehden ohje.

perjantai 25. joulukuuta 2015

Ranskalainen maalaispatee

Meillä ei tämän vuoden joulupöydässä komeillut joulukinkkua, vaan kinkun sijaan joulupossu prässäytyi pateevuokaan. Paistoin nimittäin eilen aattoillan hämärissä maukkaan ja pekonilla vuoratun ranskalaisen maalaispateen, johon upposi possun lisäksi myös hieman broilerinmaksaa. Perinteistä maalaispateeta voi tarjota hyvin alkuruoaksi esimerkiksi suolakurkkujen sekä punasipulihillokkeen kera ja sitä voi napostella myös välipalana tai leivänpäällisenä. Minä herkuttelen pateella tänä jouluna rapeapintaiseksi paahdetun maalaisleivän sekä makean mustaherukkahyytelön kera. Siihen vielä kylkeen lasi punkkua. Ei paha, itse asiassa aika herkullinen kombo. Voisi sitä joulua huonommissakin merkeissä viettää.


Ainekset
  • 1 kg luutonta porsaankylkeä
  • 200 g silavaa
  • 300 g vähärasvaista porsaanlihaa
  • 27 g suolaa
  • 200 g broilerinmaksaa
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 1 kananmuna
  • 0,5 dl kevytmaitoa
  • 1,5 dl punaviiniä
  • 0,5 dl konjakkia
  • 2 tl kuivattua timjamia
  • 0,5 tl jauhettua muskottipähkinää
  • 0,25 tl jauhettua valkopippuria
  • 0,25 tl kuivattua inkivääriä
  • 0,25 tl jauhettua neilikkaa
  • mustapippuria
  • 50 g kuorittuja pistaasinsydämiä
  • 300-400 g pekonisiivuja
  • 4-8 laakerinlehteä

Pilko porsaankylki, silava sekä porsaanliha parin sentin kokoisiksi kuutioiksi ja mausta ne suolalla. Anna lihojen suolautua jääkaapissa muutaman tunnin ajan.

Pakasta lihat noin tunti ennen niiden jauhamista. Jauha lihapalat sekä broilerinmaksat hienoksi lihamyllyä käyttäen. Murskaa valkosipulinkynnet ja sekoita ne lihamassan joukkoon yhdessä kananmunan, maidon, punaviinin, konjakin sekä mausteiden kanssa. Peitä pateeseos talouskelmulla ja anna sen tekeytyä jääkaapissa muutama tunti, mieluiten yön yli.

Paista pateemassasta paistinpannulla pieni koepala, maistele ja lisää mausteita tarvittaessa. Massa saa olla suhteellisen reilusti maustettu, sillä maun intensiteetti lievenee pateen paisto- ja prässäysvaiheessa. Rouhi pistaasinsydämet hieman hienommiksi ja sekoita ne pateemassan joukkoon.

Vuoraa noin 2 litran vetoinen terriini- tai leipävuoka kauttaaltaan pekonisiivuilla siten, että pekonisiivujen päät jäävät reilusti roikkumaan vuoan reunojen yli. Painele pateemassa tiiviisti vuokaan ja käännä pekonisiivujen päät lihaseoksen päälle. Vuoka saa tulla kukkuroilleen, sillä patee tiivistyy ja litistyy myöhemmin sen prässäysvaiheessa. Koristele pateen yläpinta laakerinlehdillä.

Laita uuni lämpenemään 140-asteiseksi. Peitä pateevuoka ensiksi pienellä palalla leivinpaperia ja peittele se sitten tiiviisti alumiinifoliolla, kiiltävä puoli pateeseen päin. Työnnä paistomittari pateemassaan siten, että sen kärki on keskellä pateeta. Nosta pateevuoka suurempaan syväreunaiseen uunivuokaan ja kaada uunivuokaan kiehuvaa vettä sen verran, että vesi ulottuu pateevuoan puoleenväliin. Paista pateeta 140-asteisen uunin alatasolla, kunnes sen sisälämpötila on 63 astetta. Aikaa tähän kuluu noin 2-3 tuntia.

Nosta patee uunista ja poista folio sekä leivinpaperi sen pinnalta. Voit halutessasi paistaa pekonin pintaan vielä hieman väriä uunissa grillivastuksen alla (poista laakerinlehdet tällöin väliaikaisesti pateen pinnalta paiston ajaksi, jotta ne eivät pala). Anna pateen tekeytyä huoneenlämmössä vesihauteessa vielä noin puolisen tuntia.

Peitä pateen pinta talouspaperilla ja prässää patee tiiviiksi asettamalla sen päälle toinen vuoka tai vastaava ja painamalla sitä voimakkaasti pateeta vasten. Anna pateen vielä painua hetki maitopurkkien tai muiden painojen alla. Anna kaiken pateesta irtoavan nesteen valua pois vuoasta. Nosta prässätty maalaispatee jääkaappiin ja anna se tekeytyä vähintään muutama tunti, mielellään seuraavaan päivään.


Reseptin alkuperä: Ruotsalaisen "Mat & vänner" (6/2014)-lehden ohje todella hienoisin muokkauksin.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulutortut rahkavoitaikinalla

Olen perinteisesti leiponut vuosittaiset joulutorttuni täysin tyytyväisenä kaupan pakastetaikinalevyistä. Tänä vuonna sain vihdoin "Kananpoikien bistro"-ruokablogin joulutorttupostauksen myötä motivoitua itseni kokeilemaan joulutorttutaikinan valmistusta. Voin sanoa, että pieni lisävaiva kyllä kannattaa. Itse tehdystä rahkavoitaikinasta leivotut joulutortut onnistuivat yli ennakko-odotusteni, eikä taikinan tekokaan nyt mitenkään vaikeaa ollut. Tortuista tuli lehteviä ja herkullisen makuisia, parhaita torttuja miesmuistiin.

Näiden tähtitorttujen myötä, Oikein Hyvää, Rauhallista ja Maistuvaa Joulua!


Ainekset (noin 24 kpl)
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 250 g voita (jääkaappikylmänä)
  • 250 g maitorahkaa
  • noin 200 g paistonkestävää luumumarmeladia
  • Voiteluun: 1 kananmuna
  • (Pinnalle: tomusokeria)

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe sekä suola kulhossa. Kuutioi voi pieniksi kuutioiksi ja nypi rasva sekä jauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää maitorahka taikinan joukkoon ja sekoita tasaiseksi, älä kuitenkaan vaivaa. Muotoile taikinasta leivinpaperin tai talouskelmun päälle ohut suorakulmion muotoinen levy ja nosta taikina jääkaappiin tekeytymään noin tunniksi.

Kauli taikina jauhotetulla alustalla ohueksi levyksi ja taita se kolminkerroin. Käännä taikinalevyä työtasolla 90 astetta ja kauli sekä taittele taikina uudestaan. Toista kääntäminen, kauliminen sekä taittelu vielä kerran. Nosta taikina takaisin jääkaappiin lepäämään noin 30 minuutiksi.

Laita uuni lämpenemään 225-asteiseksi. Kauli taikina jauhotetulla alustalla ohueksi levyksi ja leikkaa se taikinapyörällä tasakokoisiksi neliöiksi. Leikkaa jokaisen neliön kulmiin vinot viillot taikinaneliön keskustaa kohden. Lusikoi neliöiden keskelle nokareet luumumarmeladia. Nostele torttujen joka toinen sakara tortun keskelle marmeladin päälle ja nipistä keskusta tiukasti kiinni. Nostele joulutortut leivinpellille.

Voitele joulutortut kevyesti vispatulla kananmunalla ja paista torttuja 225-asteisessa uunissa noin 10-12 minuuttia.

Ripottele paistettujen ja hieman jäähtyneiden joulutorttujen pinnalle halutessasi hiukan tomusokeria.


Reseptin alkuperä: Ohje on "Kananpoikien bistro"-ruokablogista.

maanantai 21. joulukuuta 2015

Joulukinkku Riesling-sinappikuorrutteella

Meillä on tänä vuonna ehditty tuhota jo pari pientä joulukinkkua ennen varsinaista joulua. Jouluaatoksi ei kinkkua kuulema tarvitse enää paistaakaan, vaan juhlan koittaessa aiomme herkutella vähän vähemmän perinteisillä jouluruoilla. Tässäpä kuitenkin tämän vuoden hieman ranskalaishenkinen(?) joulukinkkuohjeeni, jossa kinkku saa hunnukseen valkoviinistä, salottisipuleista sekä karkeasta sinapista sekoitetun tujakan ja hieman perinteisestä poikkeavan kuorrutuksen. Alla oleva ohje on sopiva pienelle noin 3 kg:n kokoiselle joulukinkulle, mutta kuorrutemassan ohjeen ainesosamääriä voi toki skaalata ylöspäin isommalle kinkulle sopivaksi. Gluteenittomana sekä kananmunattomana kuorrute sopii myös useille erikoisruokavalioille.


Ainekset
  • noin 3 kg:n kinkku (suolattu)
  • 2,5 dl puolimakeaa Riesling-valkoviiniä
  • 3 dl vettä

Kuorrutus
  • 3-4 salottisipulia
  • 2 rkl voita
  • 2 dl puolimakeaa Riesling-valkoviiniä
  • 2-3 rkl juoksevaa hunajaa
  • 1 dl karkeaa sinappia
  • 3 rkl mantelijauhetta
  • 1 tl kuivattua timjamia
  • mustapippuria myllystä
  • suolaa

Anna pakastetun kinkun sulaa 1-2 vuorokautta jääkaapissa ennen kinkun paistamista.

Ota kinkku huoneenlämpöön muutama tunti ennen paistamista. Huuhtele ja kuivaa joulukinkku ja nosta se (verkkoineen) syväreunaiseen uunivuokaan rasvapuoli ylöspäin. Työnnä paistomittari kinkkuun siten, että sen kärki on keskellä kinkkua. Kinkun sisälämpötilan olisi hyvä olla noin 8-10 astetta ennen sen paistamista.

Lämmitä uuni 100-125 asteiseksi. Mittaa valkoviini sekä vesi kattilaan ja kiehauta. Kaada nesteseos kinkun paistoastiaan ja nosta kinkku uuniin. Anna kinkun kypsyä kaikessa rauhassa miedossa 100-125 asteen lämmössä, kunnes sen sisälämpötila on 72-73 astetta. Kypsymiseen on hyvä varata aikaa 1,5-2 tuntia kiloa kohden. Jos haluat kinkusta ylikypsän, anna kinkun sisälämpötilan kohota yli 80-asteiseksi. Valele kinkkua viini-vesiseoksella useita kertoja paiston aikana.

Valmista kuorrutemassa kinkun kypsyessä. Kuori ja pilko salottisipulit. Kuumenna voi pienessä kattilassa ja kuullota sipulia kuumassa rasvassa noin 5 minuuttia. Lisää kattilaan valkoviini ja anna seoksen kiehua kovalla lämmöllä noin 10-15 minuuttia, tai kunnes nesteen määrä on redusoitunut noin neljännesosaan. Soseuta seos sauvasekoittimella ja sekoita loput ainekset sipulitahnan joukkoon. Maistele ja lisää mausteita sekä makeutusta tarvittaessa.

Kun kinkku on saavuttanut halutun lämpötilan, nosta se uunista ja poista varovasti kinkkua ympäröimä verkko. Laita uuni lämpenemään 220-asteiseksi. Leikkaa ylimääräinen rasvakerros kinkun pinnalta ja kaada liemi uunivuoasta toiseen astiaan. (Liemen voi siivilöidä ja siitä voi keittää mukavan kastikkeen kinkun lisukkeeksi.) Levitä kuorrutemassa tasaiseksi kerrokseksi kinkun pinnalle. Paista kuorrutettua kinkkua 220-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia, kunnes kuorrute on jämäköitynyt kinkun pintaan ja saanut hieman kullanruskean värin.


Reseptin alkuperä: Lievästi muokkailtu versio amerikkalaisen "Holiday Entertaining" (2013)-ruokalehden vastaavasta ohjeesta.

lauantai 19. joulukuuta 2015

Juuressipsit

Värikkäät friteeratut juuressipsit ovat roikkuneet jo pitkään kokeiltavien ruokien "to do"-listallani. Reilu viikko sitten sain viimeinkin aikaiseksi harjoitella kyseisten sipsien valmistusta. Raaka-aineeksi valikoitui bataattia, palsternakkaa sekä punajuurta. Varsinkin bataatin sekä punajuuren kohdalla epäilin aluksi hieman sitä, saisinko sipeistä kotikonstein oikeasti rapeita vai jäisivätkö sipsukat kuitenkin hieman nahkeiksi. Pienellä harjoittelulla homma onnistui. Kaikista kolmesta juureksesta valmistetut sipsit rapeutuivat ja ne pysyivät rapsakoina myös seuraavaan päivään. Vain palsternakan paksuimmasta kohdasta viipaloidut naksut tahtoivat jäädä keskiosastaan lievästi nahkeiksi.

Perusperiaatteiltaan sipsien valmistus on yksinkertaista: juurekset tarvitsee vain viipaloida, (uppo)paistaa, valuttaa ja maustaa. Kokeilin hieman paksumpien (yli 2 mm:n) sekä ohuempien (1-1,5 mm:n) sipsien valmistusta; ohuemmat versiot rapeutuivat paremmin ja myös säilyttivät rapsakkuutensa. Sopivan paistoajan löytäminen vaati ainakin näin ensikertalaiselle hieman harjoittelua: liian lyhyellä paistoajalla sipsit jäivät lötköiksi kun taas liian pitkä paistoaika aiheutti sipseihin palaneen ja kitkerän maun. Varsinkin bataattiviipaleiden kohdalla paistoajan kanssa sai olla erityisen tarkkana; sopiva aikaikkuna bataattisipsien nostamiseen paistokattilasta on hyvin lyhyt. Sipsit on myös valutettava erittäin huolellisesti paiston jälkeen; naksut kannattaa siirtää tarjoilukulhoon vasta sen jälkeen, kun kaikki niistä irtoava öljy on varmasti saatu valutettua talouspaperiin.

Hyviähän näistä tuli. Ja kauniin värisiä.


Ainekset
  • 1 bataatti
  • 1 palsternakka
  • 1-2 punajuurta
  • 1 l ruokaöljyä
  • suolaa

Pese ja kuivaa juurekset huolellisesti. Juurekset voi halutessaan myös kuoria. Viipaloi juurekset hyvin ohuiksi viipaleiksi. Helpoiten viipalointi sujuu mandoliinilla.

Kuumenna ruokaöljy kattilassa 160-175 asteiseksi. Yritä pitää öljyn lämpötila tällä välillä myös sipsien paistamisen aikana. Uppopaista sipsit rapeiksi välillä käännellen ja pienissä erissä, noin yksi kourallinen kutakin sipsilajia kerrallaan. Sopiva paistoaika riippuu käytetystä juureksesta sekä viipaleiden paksuudesta ja sen löytäminen vaatii hieman harjoittelua; itse paistoin yhtä sipsierää keskimäärin noin 1,5-2 minuuttia. Nosta sipsit reikäkauhalla kattilasta talouspaperin päälle ja kuivaa ylimääräinen rasva huolellisesti paperiin. Ripottele sipsien pinnalle suolaa.

Juuressipsit pysyvät rapeina, jos ne ovat tarpeeksi ohuita ja niistä irtoava öljy on valutettu huolellisesti talouspaperiin. Itse ladoin kertaalleen valutetut valmiit sipsit vierekkäin vielä toisen kuivan talouspaperin päälle, jossa naksut saivat levätä hyvän tovin ennen niiden kippaamista tarjoilukulhoon.


Reseptin alkuperä: Ei mitään erityistä lähdettä.

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Nyhtönauta BBQ-kastikkeella

Uskokaa tai älkää, mutta tein tänä viikonloppuna elämäni ensimmäisen kerran nyhtölihaa. Nyt, kun tämä muutaman viime vuoden aikana supersuosioon noussut ruoka alkaa olla jo hieman "so last season", ajattelin minullekin olevan vihdoin paikoillaan kokeilla sen valmistusta. Pääraaka-aineeksi valikoitui kunnon kimpale naudan etuselkää, joka sai hautua uunissa yön yli kaikessa rauhassa meheväksi ja helposti nyhdettäväksi. Naudanlihan kaveriksi keittelin myös mausteista BBQ-kastiketta, jonka sekoitin riivityn lihan joukkoon. Lopputulos oli mielestäni maukas; naudan etuselän rasvaisuus teki lihasta mukavan mehukasta ja haudutusliemeen sekä BBQ-kastikkeeseen lurauttamani oululaisen Sonnisaaren panimon hyvin tumma portteri antoi hieman lisäsyvyyttä makumaailmaan.

Kuluneena viikonloppuna vietettiin oululaisten ruokabloggaajien perinteisiä pikkujouluja. Ei liene suurikaan uutinen, että "Pastanjauhantaa"-, "Peruspöperöä"-, "Makuja kotoa"-, "Kokkeillaan"-, "Kokit ja Potit"- sekä "Aina nälkä"-blogien kirjoittajien sekä muiden taustavaikuttajien yhdessä kokoama herkkupöytä aiheutti herkullisuudessaan ainakin itselleni yli vuorokauden mittaisen ähkyn. Nyhtönauta oli oma panostukseni pikkujoulujen tarjoilupöytään, jossa sitä ujutettiin ruisleipien väliin yhdessä coleslawn, marinoidun punasipulin, puolukkaketsupin, kermaisen chilidippikastikkeen sekä leipäjuuston kera. Ruokailun sekä yleisen illanvieton lisäksi myös juhlakansan analyyttinen puoli pääsi pippaloissa valloilleen "Kokit ja Potit"-blogin Hannelen erinomaisesti organisoimien glögi- sekä sinappitastingien muodossa. Hauskaa oli, kiitoksia osallistujille kivasta illasta!


Nyhtönauta

Ainekset (noin 6-8:lle)
  • 1,5 kg naudan etuselkää (/lapaa tai muuta pitkään haudutettavaa naudan osaa)
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • 2 dl portteria
  • 2 dl vettä
  • 0,5 rkl häränlihafondia
  • 0,5 dl soijakastiketta

Nosta lihapala korkeareunaiseen uunivuokaan ja ripottele sen pinnalle suolaa sekä mustapippuria. Lisää lihan joukkoon olut, vesi, fondi sekä soijakastike. Peitä vuoka kannella tai alumiinifoliolla ja kypsytä lihaa 150-asteisessa uunissa noin 5 tuntia, kunnes se on ylikypsää ja murenee helposti. Lihan voi antaa hautua myös yön yli 100-asteisessa uunissa.

Nosta liha pois liemestä ja anna sen jäähtyä käsittelylämpöiseksi. Murenna liha kahden haarukan avulla riekaleiksi. Irroita ja poista samalla lihaan jääneet ylimääräiset rasvaosat sekä kalvot.

Sekoita riivityn lihan joukkoon BBQ-kastiketta makusi mukaan. Lihan voi valmistaa hyvissä ajoin etukäteen ja lämmittää 200-asteisessa uunissa foliolla peitettynä ennen tarjoilua.


BBQ-kastike

Ainekset
  • 250 g tomaattimurskaa
  • 0,5 dl punaviinietikkaa
  • 0,5 dl tummaa siirappia
  • 50 g savupekonia
  • 1 iso sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 punainen chilipalko
  • 1-2 cm:n pätkä tuoretta inkivääriä
  • 1 tl korianterinsiemeniä
  • 0,5 rkl savupaprikajauhetta
  • 1 tl jauhettua juustokuminaa
  • 1 tl kuivattua rosmariinia
  • pieni ripaus chilijauhetta
  • pieni ripaus cayennepippuria
  • mustapippuria myllystä
  • 1 tl suolaa
  • 2 dl portteria

Kaada tomaattimurska, punaviinietikka sekä siirappi kattilaan ja nosta seos liedelle kiehumaan miedolle lämmölle.

Paista pekonisiivut rapeiksi paistinpannulla ja nosta ne paistamisen jälkeen tomaattimurskaseoksen joukkoon. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet ja kuullota niitä pekonista irronneessa rasvassa keskilämmöllä noin 5-7 minuuttia.

Poista chilipalosta siemenet ja hienonna se. Kuori ja viipaloi myös inkivääri ja murskaa korianterinsiemenet kevyesti. Lisää chili, inkivääri, korianterinsiemenet sekä loput mausteet ja suola sipulisilpun joukkoon ja jatka seoksen paahtamista parisen minuuttia. Mittaa olut pannulle, lämmitä ja kaada maustettu sipuli-olutseos tomaattimurskaseoksen joukkoon. Anna kastikkeen kiehua noin 30-60 minuuttia.

Surauta kastike tasaiseksi esimerkiksi sauvasekoittimella. Maistele ja lisää mausteita tarvittaessa.


Reseptin alkuperä: BBQ-kastikkeen ohje on kopsittu ja mittasuhteiltaan hieman muokattu versio "Hiidenuhman keittiössä"-blogin reseptistä. Nyhtönautaan katselin vinkkejä myös "Kokkeillaan"-blogista.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Puolukkakakku

Hyvää itsenäisyyspäivää! Meillä sinivalkoista juhlapäivää juhlistetaan tänä vuonna tällä konstailemattomalla, mehukkaan puolukkaisella ja joulumaustein maustetulla kahvikakulla, jonka muistan kuuluneen myös lapsuudessani joulukuun juhlapöydän tarjottaviin. Kakku on todella helppotekoinen; vispaamista tai vatkaamista ei tarvita, vaan taikinan ainekset tarvitsee vain sekoittaa keskenään.


Ainekset
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 3 dl sokeria
  • 1,5 tl ruokasoodaa
  • 1 tl jauhettua neilikkaa
  • 2 tl jauhettua inkivääriä
  • 2 tl jauhettua kanelia
  • 0,5 tl jauhettua kardemummaa
  • 100 g voita
  • 3 dl maitoa
  • 1 kananmuna
  • 1,5 dl puolukkasurvosta (sokeroimatonta)
  • Vuoan voiteluun: nokare voita (+ korppujauhoja)

Laita uuni lämpenemään 175-asteiseksi. Sekoita kuivat ainekset keskenään kulhossa. Sulata voi ja lisää se kuivien aineiden joukkoon yhdessä maidon, kananmunan sekä puolukkasurvoksen kanssa. Sekoita taikina tasaiseksi.

Voitele noin 2 litran vetoinen kakkuvuoka. Itse käytin voideltua teflonpinnoitettua kakkuvuokaa ilman korppujauhotusta kauniimman tuloksen aikaansaamiseksi. Kakku irtosi vuoasta kyllä pienen taistelun jälkeen, mutta olettaisin korppujauhotetusta vuoasta irroittamisen onnistuvan helpommin. 

Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista kakkua 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 60-80 minuuttia.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan ja kumoa se sitten lautaselle. Koristele kakku halutessasi; itse valutin kakun päälle tomusokeri-vesiseosta ja viimeistelin kakun puolukoilla.


Reseptin alkuperä: WSOY:n "Hyvä kokki"-kirja.

lauantai 5. joulukuuta 2015

Paneroidut jättikatkaravut ja rémoulade-kastike

Rasvaisenrapeanmaukkaat paneroidut jättikatkaravut ovat mainiota mässyruokaa ja ne sopivat hyvin party-ruoaksi hieman rennompiin pippaloihin. Pyöräytin nämä ravut hieman jenkkityyliin maustetussa panerointitaikinassa, jonka lisäksi ne saivat pintaansa rapean panko-kookoskuorrutuksen. Rapujen lisukkeeksi valmistin vielä kivan rémoulade-kastikkeen, jossa äyriäisiä on kiva dippailla. Ei ehkä mitään siisteintä syötävää, mutta herkullista.


Rémoulade-kastike

Ainekset (4:lle)
  • 1 salottisipuli
  • 3-4 cm:n pätkä varsiselleriä
  • 1 rkl kapriksia
  • 1 dl majoneesia
  • 1 dl kermaviiliä
  • 1 tl sitruunamehua
  • 1 rkl karkeaa sinappia
  • 1 tl Worcestershire-kastiketta
  • 0,5 tl sokeria
  • ripaus suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • 2 rkl tuoretta persiljaa hienonnettuna

Kuori ja hienonna salottisipuli. Puhdista ja hienonna myös varsiselleri ja pilko kapriksia hieman pienemmiksi. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään. Maistele ja lisää mausteita tarvittaessa. Anna kastikkeen tekeytyä jääkaapissa noin puoli tuntia ennen tarjoilua.


Paneroidut jättikatkaravut

Ainekset (2-4:lle)
  • 20 jättikatkaravunpyrstöä
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 tl suolaa
  • 1 rkl sokeria
  • 1 rkl cajunmaustetta
  • 1-2 rkl chipotle-kastiketta tai jotain muuta mieleistä chilikastiketta
  • 1,5 dl maissiolutta
  • 1 dl pankojauhoja
  • 1 dl kookoshiutaleita
  • Uppopaistamiseen: ruokaöljyä

Kuori jättikatkaravut (rapuihin voi jättää pienet palat kuoren pyrstöosaa "ottimiksi") ja poista niistä suolet tarvittaessa. Kuivaa ravut talouspaperiin.

Sekoita vehnäjauhot, suola, sokeri, cajunmauste sekä chipotle-kastike kulhossa. Lisää maissiolut seoksen joukkoon koko ajan vispaten. Sekoita pankojauhot sekä kookoshiutaleet keskenään erillisessä astiassa. Dippaa jättikatkaravut yksitellen maustetussa olut-jauhotaikinassa ja pyörittele ne heti perään panko-kookosseoksessa.

Mittaa paksupohjaiseen kattilaan vähintään muutaman sentin kerros öljyä ja kuumenna öljy 170-asteiseksi. Paista rapuja kuumassa öljyssä välillä kääntäen noin 2 minuuttia, tai kunnes ravut ovat kypsyneet ja niiden kuorrute on saanut kullanruskean värin. Tarjoa ravut heti rémoulade-kastikkeen kera.


Reseptin alkuperä: Kanadalaisen "Appetizers 2013"-lehden ohje hyvin lievästi muokattuna.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Nauta kielestä häntään: Veri

"Nauta kielestä häntään"-urakkani on jatkunut tutustumisella naudan vereen, joka raaka-aineena tuo mieleen ainakin itselleni perinneruoat. Veriruokien juuret ovatkin peräisin maaseudulta, jossa erilaiset verestä valmistetut ruoat ovat olleet yleisiä erityisesti syksyisin syysteurastuksen aikaan. Veri hyötykäytettiin siinä missä muutkin ruhon osat, ja yleensä se hyödynnettiinkin sisäelinten tapaan helposti pilaantuvana raaka-aineena tuoreeltaan teurastuksen jälkeen.

Hyvistä ravintoarvoistaan huolimatta veren hyötykäyttö ihmisravinnoksi tuntuu kärsineen Suomessa viime vuosikymmeninä jonkinasteisen inflaation. MTT:n Hyötyteuras-hankkeen 2009-2011 loppuraportin mukaan Suomessa kertyy teurasverta vuosittain noin 20 000 tonnia, josta elintarvikekäyttöön päätyy alle 10%. Muutos päinvastaiseen suuntaan ei olisi toki pahitteeksi. Maailmalta löytyykin myös jo ennusmerkkejä siitä, että veriruoat olisivat palaamassa muiden sisäelinruokien tavoin trendiruokien joukkoon. Elintarvikkeiden lisäksi verijauhetta hyödynnetään jonkin verran myös eläinruoka- sekä lannoiteteollisuudessa.


Saatavuus
Verta on saatavilla hyvin varustelluista ruokakaupoista pakasteena yleisimmin 5 dl:n muovipurkeissa. Verta on mahdollista säilöä myös kuivattuna jauheena, joskin kyseiset jauhetuotteet ovat hävinneet johonkin kauppojen hyllyiltä.

Veri on herkästi pilaantuva raaka-aine, joten se on käytettävä mahdollisimman pian sulattamisen jälkeen.

Käyttö ruoanlaitossa
Veren rauta- ja proteiinipitoisuus on erittäin korkea. Veren proteiinien aminohappokoostumuksen ansiosta veri onkin erinomainen proteiininlähde. Myös veren sisältämä rauta on lihatuotteiden raudan tapaan hyvin elimistöön imeytyvää hemirautaa. Vähärasvaisena raaka-aineena veren energia-arvo on alhainen.

Naudan veri on maultaan hieman riistamainen ja sen koostumus on hyytelömäisempi esimerkiksi sianvereen verrattuna. Veri tulee kypsentää ruoanvalmistuksen aikana, jolloin sen väri muuttuu punaisesta tumman ruskeaksi. Yleisimmin verta käytetään maassamme ruoanvalmistuksessa verilätyissä, veripaltussa (oululaisittain rössy), erilaisissa verimakkaroissa sekä -pateissa. Näiden lisäksi erityisesti Pohjanmaalla tunnettuja perinneveriruokia ovat verikropsu eli veripannukakku sekä verileipä. Veriruoat maustetaan yleensä kevyesti; suola, pippuri sekä meirami lienevät yleisimmin perinteisiin veriruokiin yhdistetyt mausteet. Maailmalta löytyy myös paljon maita, joiden ruokakulttuureissa verta käytetään kotimaatamme monipuolisemmin. Verta voikin hyödyntää laaja-alaisemmin esimerkiksi sakeuttamis- ja väriaineena tai arominvahventeena.

Veriruokia tarjoiltaessa kannattaa muistaa, että joillakin uskonnoilla on omia tapoja ja rajoituksiaan kyseiseen raaka-aineeseen liittyen. Esimerkiksi Jehovan todistajat sekä muslimit eivät uskonnollisista syistä johtuen syö verta, ja myös osa baptisteista välttelee veriruokien syömistä.

Reseptejä
Itse en ole varsinainen veren suurkuluttaja, mutta en myöskään karta veriruokia. Tässäpä muutamia hyvin perinneruokatyylisiä veriruokaesimerkkejä kotikeittiöstäni:

Verilätyt
Veripalttu & rössypottu
Uuden Oulun rössypottu
Verimakkarat
Verileipä
.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...